Tänään
klo yhdeksään mennessä blogiini oli kertynyt ajankohtaan nähden poikkeuksellisen
paljon kävijöitä, melkein kaikki Venäjältä, muutamia myös Ukrainasta. Ei tuhansia
eikä edes satoja klikkauksia yhteensä, mutta tässä blogissa epätavallisen
paljon. Useimmat olivat osuneet pikakommenttiin 15.12.2017 ”Venäjä työntää
Suomea Natoon”, joka meni näin:
”Eilisaamuna julkistuneessa kolumnissa kirjoitin Venäjän sotilassuunnittelun
perustuvan siihen oletukseen, että Suomi on länsimaa ja Nato-aluetta, siis
vihollismaa. (Etelä-Suomen Sanomat 14.12.2017
Nato-jäsenyyden esihistoria) Sauli Niinistön eilen illalla Ylen
ehdokasdebatissa asettama ehto Nato-jäsenyyden hakemiselle siis täyttyy. Supervallan
sotilassuunnittelu ei odota sitä, että kansainvälisen oikeuden professorit
pääsevät tarkastelemaan Suomen lakikokoelmassa julkaistua Nato-sopimusta, ja
voivat lausua sen painavan tulkinnan, että Suomi näyttää olevan jäsen. Korkeat
esikunnat syöttävät Suomen Nato-jäsenyyden suunnitelmiensa perusoletuksiin heti
kun se on heikostikin näköpiirissä. Suomen turvallisuuselonteoissa ja
hallitusohjelmissa Natoon liittymisen mahdollisuus on kirjoitettu
selkokielisesti auki moneen kertaan. Venäjän kannalta on herttaisen
yhdentekevää, onko Suomi muodollisesti jäsen. Asian ratkaise se, että
aseelliseen kriisin olosuhteissa Suomi voisi hakeutua yhteistyöhön lännen
puolustusliiton kanssa, ja se saattaisi myöhemmin johtaa myös muodolliseen
liittosuhteeseen.”
Toiseksi eniten venäläisiä lukijoita keräsi muistiinpano 27.12.2017 Yle
Radio ykkösen Ykkösaamun haastattelusta, jonka loppupuolella Päivi Neitiniemi
kysyi, mitä syytä Baltian mailla on pelätä Venäjää. Vastasin suunnilleen, että
kahdessa vuosikymmenessä Venäjä on kaapannut neljältä lähialueen valtiolta eri
tavoin haltuunsa seitsemän aluetta, kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja
asevoimaa käyttäen tai sillä uhaten. Ja jos tämä ei riitä, voi lukea Venäjän
sotilasdoktriinit, joissa se varaa itselleen oikeuden toimia sotilaallisesti
naapurimaiden alueella Venäjän etujen mukaisesti, siis avoimesti vanhanaikaista
etupiiripolitiikkaa. Haastattelu kokonaisuudessaan on Ylen Areenassa
osoitteessa https://areena.yle.fi/1-4280940.
Hmmm. Ehkä osui, mutta taatusti ei uponnut.
Mitä mieltä olet entisen suurlähettilään Pasi Patokallion Suomen Kuvalehdessä ja Kanava-lehdessä entistä tasavallam presidentti Tarja Halosta ja entistä ulkoministeri Erkki Tuomiojaa koskevasta kritiikistä? Keskustelu on jo päättynyt Ilta-Sanomissa, mutta se tuotti yli 900 mielipidettä
VastaaPoistaKirjoitin kirjassani Venäjän vieressä (Otava 2015) sivulla 113 Halosen toiminnasta jalkaväkimiinojen kieltämiseksi: ”Hänen valintansa osoitti turvallisuuspolitiikan sotilaallisen elementin erittäin huonoa tuntemusta, mutta myös valtiollista moraalia. Hän yritti saada puolustuskyvylle aiheuttamansa vahingon mahdollisimman pieneksi.”
PoistaTuon ajan yleistä tuvallisuuspolitiikkaa kommentoin kirjan sivulla 328: ”Ahtisaari, Halonen, Lipponen, Vanhanen ja Tuomioja kantavat raskaan vastuun historian edessä. He eivät toteuttaneet Nato-jäsenyyttä silloin kun sen tarpeellisuus oli jo selvästi näkyvissä ja se olisi ollut helppo toteuttaa. ”