On vaikea ymmärtää, että ay-liikkeen johtajat, jotka aikaisemmin ovat osoittautuneet huomattavan älykkäiksi ihmisiksi, eivät nyt äkkiä ymmärrä ollenkaan sitä yksinkertaista asiaa, että yhden yrityksen eri toimialoillaan kohtaamat olosuhteet ovat täysin erilaiset kuin ay-johtajilla, jotka aina ja kaikkina aikoina ovat toimineet samanlaisessa ympäristössä kuin ennenkin. Yhteiskunnan perusrakenteiden toimintakyvyn kannalta on keskeisen tärkeää se, milloin ay-johto ymmärtää, että kansainvälinen liiketoiminta etenee kansainvälisen liiketoiminnan luonnonlakien eikä ay-johdon historiallisten muistikuvien mukaisesti. Luultavasti heidän joukoissaan tämä asia ymmärretään paremmin kuin omasta vaikutusvallasta taistelevien ay-pomojen keskuudessa.
Tässä blogissa julkaisen kaikki elokuun 2016 jälkeen ilmestyvät kolumnit, kirja-arviot ja muun aineiston Ennen elokuuta 2016 julkaistu aikeisto on näkyvissä vanhalla kotisivullani, jonka osoite on www.jukkatarkka.net
perjantai 31. joulukuuta 2021
keskiviikko 22. joulukuuta 2021
SUUREN UNELMAN TODELLISET KASVOT
Etelä-Suomen Sanomat 23.12.2021
perjantai 17. joulukuuta 2021
Vaaran paikka
Venäjän presidentti Vladimir Putinin uusin vaatimuslista Natolle kauhistuttaa. Se viittaa siihen, että toisen supervallan ylin johtaja on liukumassa todellisuuden tuolle puolen. Se on vaarallista. Näin huonolta ei näyttänyt kylmän sodan pahimpinakaan päivinä.
maanantai 13. joulukuuta 2021
OMA VALINTA
Eikö todella mikään saa varoitusvaloja vilkkumaan rokottamattomien porukoissa? Kuinka monta tuhatta päivittäistä koronatartuntaa, sataa sairaalakeikkaa, kymmentä uutta tehohoitovuorokautta ja kuolemaa tarvitaan viestimään heille, että nyt on kysymys kansallisesta hätätilasta.
torstai 9. joulukuuta 2021
KYLMÄN SODAN JATKOILLA
Sanomalehti
Ilkka-Pohjalainen julkaisi itsenäisyyspäivänä neljän turvallisuusasioita
miettivän tutkijan lausunnot Suomen ulkopoliittisesta asemasta jännitteisessä
tilanteessa. Kirjoittajia olivat Seppo Kääriäinen, Pekka Visuri ja Lasse Lehtinen.
Tässä on minun osuuteni tästä harjoituksesta:
TURVALLISUUDEN UUSI
MAANTIEDE
Suomen ulko-
ja turvallisuuspolitiikan vapausasteet ovat muuttunet dramaattisesti. Kylmän
sodan aikana ratkaisut jouduttiin tekemään yya-pakkopaidassa. Tilanne muuttui
alkusyksyllä 1990, kun presidentti Mauno Koivistoin tulkinta Pariisin
rauhansopimuksen Suomen itsenäisyyttä rajoittavista artikloista vapautti sen yya-sopimuksen
taakasta.
Kun Neuvostoliitto viime voimillaan yritti taivuttaa naapuriaan luopumaan
Pax-tulkinnasta, Suomi ilmoitti pitävänsä yllä tarpeellista puolustuskykyä.
Siihen päätyi suomettumisen aika. Kylmän sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Suomi
rakensi toimivan hyvinvointivaltion, kehitti uskottavan puolustuksen, varmisti
asemansa Länsi-Euroopassa ja hakeutui Nato-kumppanuuteen.
Suomen asema Euroopan turvallisuuskartalla avasi uusia ulottuvuuksia. Kun
Venäjä toipui Neuvostoliiton romahduksesta ja alkoi uudestaan kasvattaa
etupiiriään, Suomen länsieurooppalainen identiteetti ja puolustuksen asemointi
olivat tapahtuneita tosiasioita, joita Venäjä ei enää voinut muuttaa. Suomi oli liukunut miltei huomaamatta Kremlin
uuden johdon tavoittamattomiin.
Suomen turvallisuusasemaa eivät enää säätele sille ahdingon hetkellä
sanellun sopimuksen artiklat vaan yhteydet Euroopan unioniin, Ruotsiin,
Pohjoismaihin ja Natoon. Venäjä on edelleen Suomen suurin turvallisuusongelma,
mutta vaara ei enää tiivisty 1 300 kilometrin mittaisella maarajalla
idässä vaan muutaman sadan kilometrin levyisellä vyöhykkeellä lounaan kantilla,
Suomenlahdella ja Ahvenanmerellä.
Venäjän etukenoinen asenne lähiulkomaihinsa painosti Baltian maat vaatimaan
lännen puolustusliiton konkreettista turvaa. Nato keskitti sinne pienet yksiköt
näyttämään lippua. Itämeren turvallisuustilanne kääntyi päälaelleen. Supervaltojen
jännitteen polttopiste on siirtynyt Keski-Euroopasta Itämerelle. Suomi ei voi mitään
tällekään maantieteelliselle todellisuudelle. Sen on opittava selviytymään myös
uusissa olosuhteissa.
Nato joutuu Baltian puolustuksen suunnittelussa huomioimaan sen selustassa
ja pohjoisella sivustalla avautuvat riskit. Naton etujen mukaista on varmistaa,
että Venäjä ei pääse pureutumaan Suomen rannikkovyöhykkeille eikä
Ahvenanmaalle. Se on myös Suomen puolustuksen tavoite.
Suomella on ensimmäistä kertaa historiansa aikana sellaista, mitä länsi
arvostaa ja tarvitsee. Sillä on kyky ja tahto puolustaa rannikko- ja
saaristovyöhykettään tavalla, joka hyödyttää Baltian ja Ruotsin puolustusta. Natolla
on luontainen tarve tukea kriisitilanteessa ilma- ja merivoimillaan Suomen
rannikkopuolustusta.
Jos Itämeren jännite pääsee eskaloitumaan aseelliseksi toiminnaksi, kriisin
paine voi suunnata Suomen Nato-kumppanuuden liukumaan liittosuhteen suuntaan.
Sauli Niinistö esitti presidenttiehdokkaiden paneelissa 30.10.2017 tämän
ajatuksen perusrakenteen: kriisitilanteessa liittoutuminen voi syntyä ilman
jäsenyyttä.
Sitä saa mitä tilaa
Rokottamattomat saavat mitä tilasivat. Heidän tartuntojensa, tehohoitopaikkojensa, ja kuolemiensa määrä ovat järkyttävän korkeat verrattuna rokotettujen ryhmien kohtaloihin. Jokaisella rokottamattomalla on yksilöllinen oikeus tehdä omalta osaltaan se ratkaisu, jota millä perusteella tahansa sattuu haluamaan. Mutta kenelläkään ei ole oikeutta alistaa kanssaihmisiään koronan kurjuuteen ja hengenvaraan. Heidän on ratkaistava, onko oman minän oikeus itselle ja muille vaaralliseen käytökseen tärkeämpi kuin vastuullinen yhteiskunnallinen toiminta. Jään seuraamaan kauhu sydämessä tämän pohdinnan tuloksia.
keskiviikko 8. joulukuuta 2021
VENÄJÄN AIKEET JA SUOMEN MAHDOLLISUUDET
Etelä-Suomen Sanomat 9.12.2021
perjantai 3. joulukuuta 2021
ITSENÄISYYDEN ELPYMISAIKA
Siltala-kustantamon ensi kevään kirjat on julkistettu. Esitteen sivulla 35 on maaliskuun alkupuolella ilmestyvä uusin kirjani ITSENÄISYYDEN ELPYMISAIKA – Aikalaiskronikka vuosilta 1990- 2020.
torstai 2. joulukuuta 2021
MITÄ PUTIN TARKOITTAA
Toivottavasti Suomessa ymmärretään Venäjän ylimmän johdon lähipäivinä lähettämät meitä koskevat viestit. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys riistäisi Venäjältä sen haluamat toimintamadollisuudet Skandinavian alueella. Se haluaisi kaapata tämän alueen etupiiriinsä. Mitä enemmän Venäjä vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, sitä vahvemmin se osoittaa, miten tärkeää meille on liittyä Natoon nopeasti. Se on ainoa johdonmukainen päätelmä presidentti Putinin ja hänen lähipiirinsä viimepäivien viestinnästä.
keskiviikko 1. joulukuuta 2021
TOTUUDEN HETKI
Eipä olisi MTS:n tutkimus voinut tulla parempaan saumaan kuin nyt. Samaan aikaan kun Venäjä yrittää pelotella Natoa etäämmäksi Ukrainasta, Suomessa liittoutuminen Naton ja Yhdysvaltain kanssa on lisännyt kannatusta lähes dramaattisesti tähän asti vallalla olleen kiusaantuneen jahkailun jälkeen.