TIE RAUHAAN

Jatkosodan lopettanut sopimus syyskuussa 1944 oli suomeksi Välirauhansopimus, mutta englanniksi Moscow Armistice, aselepo. Sen mukaan osapuolten asevoimat pysäyttivät sotatoimet sopimukseen kirjattuna aikana siinä yksilöityihin asemiin. Aseet vaikenivat, kun neuvoteltiin rauhasta, mutta ne olisivat alkaneet puhua, jos toinen osapuoli olisi rikkonut aselepoa tai rauhansopimusta ei syntyisi. Asetelma johti Pariisin rauhansopimukseen 1947, joka oli Suomelle hirveä, mutta siitä selvittiin. Euroopan unioniin ja Natoon liittyminen oli kielletty Suomelta, mutta niihin vaan mentiin, aluksi Neuvostoliittoa hämäten, mutta lopulta avoimesti kansanäänestyksen perusteella. Kremlissä ei ymmärretty kansanäänestyksen voimaa läntisessä demokratiassa. Tämä on ainoa tie Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan lopettamiseksi. Se eroaa Suomen tiestä rauhaan siinä, että jos Suomi olisi kieltäytynyt Pariisin rauhasta, se olisi joutunut taas yksin sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Jos Venäjän aloittaman Ukrainan sodan rauhanneuvottelut epäonnistuisivat, Ukraina jatkaisi todennäköisesti puolustustaistelua länsivaltojen tuella. Sillä olisi vähintään yhtä hyvät mahdollisuudet selvitä kuin Suomi selvisi aikoinaan Stalinin ja Molotovin mahtikäskyistä.

nEUVOTTELUT ILMAN ASELEPOA?

Rauhanneuvottelut ilman rintamalla vallitevaa aselepoa on aivan idioottimainen ajatus. Toivottavasti Zelenskyin tueksi lähetetty eurooppalaisten delegaatio saa edes tämän historiallisen persusasian menemää perille Trumpin hallinnon täysjärkisille jäsenille.

JALTASTA ALASKAAN

Supervaltojen johtajien kohtaaminen Alaskassa herätti epämiellyttävän muistuman Jaltan kokouksesta helmikuussa 1945. Siinä kohtasivat toisen maailmansodan voittajien korkeimmat johtajat. Neuvostoliiton generalissimus Josif Stalin oli voimansa tunnossa, Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt oli toimintakykynsä lähes menettänyt pahasti sairas vanhus ja Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Winston Churchill jäi alakynteen ilman lännen liittokuntaa johtaneen Rooseveltin tukea. Ohjakset olivat Stalinilla, joka talutti lännen johtajat haluamiinsa tuloksiin. Samanlainen asetelma tuntuu toistuneen presidenttikollegoiden Vladimir Putinin ja Donald Trumpin kohtaamisessa Alaskassa. Trump vaikutti ja ylikierroksilla käyvän johtajuuden uuvuttamalta vanhukselta. Putin keräsi irtopisteet kotiin ja lähti voittajan elkein jatkamaan sotansa Ukrainassa. Ukraina välttyi katastrofilta heti, mutta sen tulevaisuus ei näytä hyvältä. Ellei Trump ryhdistäydy ja liity päättäväisesti Ukrainan ja Euroopan rintamaan idän uhkaa vastaan.