PULL0NKAULAT

Etelä-Suomen Sanomat 30.9.2021

ITÄMERN PULLONKAAULAT

Ei kannata hätäillä Ruotsin puolustussopimuksesta Tanskan ja Norjan kanssa. Se tuntuu aika järkevältä myös Suomen kannalta.

Tanskan salmet ovat Ruotsin, Tanskan ja Norjan yhteinen turvallisuusongelma. Ne ovat meistä hyvin kaukana, mutta niiden auki pysyminen kaikissa olosuhteissa on Suomelle yhtä tärkeää kuin pohjoisen Itämeren ja Suomenlahden reittien toimivuus kriisin ja sodan oloissa.

Ruotsi on tukevasti Suomen ja lähialueella toimivien Nato-maiden rinnalla varmistamassa, että kutsumaton vieras ei pääse missään oloissa pureutumaan Suomenlahden pohjoiselle rannalle, Ahvenanmaalle eikä Ruotsin itärannoille.

On Suomen edun mukaista, että Ruotsi ottaa vastuuta myös eteläisen Itämeren ja Tanskan salmien puolustuksesta. Sopimuspäätökseen on voinut vaikuttaa myös Ruotsin halu luoda samanlainen sopimusverkosto kuin Suomella jo on.

Meillä on puolustusyhteistyötä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja Ruotsin kanssa (2018), kolmenvälinen aiejulistus (SOI) Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa (2018), Pohjoismaiden välinen yhteisymmärryspöytäkirja maahantulon helpottamiseksi (2016), puolustusmateriaaliyhteistyötä kokeva sopimus Tanskan, Ruotsin ja Noran kanssa (2015) ja puolustusyhteistyön kehittämissuunnitelma Ruotsin kanssa (2014).

Netin turvallisuuspolitiikkaan keskittyvissä yhteisöissä puhkesi kuitenkin pieni paniikki. Kauheaa, Suomi on taas jäämässä marginaaliin. Kaikkien nettikeskustelijoiden kenttäkestävyys ei näytä riittävän edes turvallisuussopimusten otsikkojen lukemiseen. Se ehkä vähän selvittäisi, missä mennään. Turvallisuuskeskustelu jää laihaksi, jos melkein kaikkiin uusiin asioihin reagoidaan samalla kiljahduksella: Suomi heti Natoon.

x x x

Olisi paljon arvokkaampaa tutkailla sitä, millä kaikilla tavoin Itämeren alueen turvallisuusympäristö on muuttunut 2010-luvun alusta lähtein, kun vanha kartta on kääntynyt ylösalaisin. Sen tilanteen harkinnassa riittää mielenkiintoista pohtimista, Jokainen sitten päättää omalta osataan, mikä mahtaisi olla Suomelle sopiva asento Itämeren uudessa kuviossa, ja voisiko yhteistyöstä Naton kanssa olla jotakin hyötyä.

Ei ole järkevää yrittää tukea tätä päätöstä yhden ratkaisumallin jankuttamisella. Paljon tärkeämpää on tilannekuvan johdonmukainen erittely. Yksinkertaisten propagandalauseiden toistelusta saatiin riittävä annos yya-aikana. Nyt tarvitaan rauhallista ajattelua.

Netin keskusteluryhmät eivät ole mitenkään tunkkaisin turvallisuuskeskustenun alusta. Poliittinen kenttä on keskittynyt hurskastelevaan patsasteluun sitä, mikä mahtaisikaan olla kansalaisenemmistön kanta Nato-jäsenyyteen. Tähän asti sen asian selvitys ei ole vaatinut erityistä älyllistä ponnistusta, mutta nyt sitä kannattaa tutkailla. Naton vastustus näyttää romahtaneen mielipidemittauksissa.

Turvallisuuden tärkein asia ei ole se, mikä on kansan suhde Nato-jäsenyyteen, vaan se, mikä olisi Suomelle paras turvallisuusratkaisu. Kylmän sodan jälkeisen Suomen ulkopolitiikka onnistui siksi, että tehtiin reaalipoliittiseen tilannekuvaan perustuvia järkeviä ratkaisuja. On tärkeää, että järki voittaa myös nykyisessä turvallisuustilanteessa.

Jukka Tarkka

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, joka toimii vapaana tutkijana ja kolumnistina

PUOLUSTUSSELONTEON SANOMA

Etelä-Suomen Sanomat 16.9.2021

Syyskuun alussa julkistetussa puolustusselonteossa tärkeilevän virastoproosan joukkoon on pujahtanut teräviä luonnehdintoja nykyisestä tosimaailmasta. Sen koukeroisesta tekstistä virtaviivaistettu yhteenveto näyttää tällaiselta.

Venäjä pyrkii vahvistamaan asemaansa ja heikentämään lännen yhtenäisyyttä. Sen tavoitteena on etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne. Sotilaallinen voima säilyy keskeisenä Venäjän keinovalikoimassa. Sen käyttöön ja sillä uhkaamiseen on varauduttava. Venäjän toiminta Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa osoittaa, että sen sotilaallisen voiman käytön ja sillä painostamisen kynnys on madaltunut.

Selonteko kuvaa Yhdysvallat erilaiseksi supervallaksi. Sen tavoitteena on säilyttää asemansa johtavana suurvaltana. Samalla se toimii kumppanien ja liittolaisten kanssa yhteisten intressien pohjalta. Transatlanttisten suhteiden toimivuudella ja Yhdysvaltojen sitoutumisella Euroopan puolustukseen on merkittävä vaikutus maanosan turvallisuuteen.

Yhdysvallat varautuu Euroopan puolustukseen, mutta odottaa siltä nykyistä suurempaa vastuunkantoa. Se on lisännyt läsnäoloaan ja harjoitustoimintaansa Euroopassa ja investoinut infrastruktuurin kehittämiseen erityisesti Naton itäisissä jäsenmaissa. Naton ja Yhdysvaltojen läsnäolo Baltian maissa ja Puolassa on lisännyt Itämeren alueen vakautta.

Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Tämä korostaa kykyä riskien ennalta ehkäisyyn, ja tarvittaessa puolustautumiseen kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä.

Merivoimien ja ilmavoimien pääkalustojen uusiminen 2020-luvulla on Suomen puolustuksen keskeisen tärkeä hanke. Se on käynnistetty lisärahoituksella niin että maavoimien ja puolustusjärjestelmän muiden osien kehittämistä voidaan jatkaa samanaikaisesti.

Nato on transatlanttista sekä eurooppalaista turvallisuutta ja vakautta edistävä toimija. Se tarjoaa Suomelle ja muille kumppanimaille mahdollisuuden molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön. Naton transatlanttinen elementti on tärkeä turvallisuustekijä myös sen jäsenyyden ulkopuolisille EU-mille.

x x x

Puolustusselonteko toistaa hallituksen ulko- ja turvallisuusselonteon avainkohdan: ”Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden […] hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden.” Tällä periaatteella on tehty kaikki Suomen sodanjälkeiset turvallisuusratkaisut.

Kylmän sodan puhjetessa yya-sopimuksen solmiminen 1948 oli reaaliajassa tehty johdonmukainen, vaikkakin kauhistuttava ratkaisu. Oli pakko huomioida kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset.

Euroopan nykyinen reaaliaikainen turvallisuusympäristö on kaikin tavoin erilainen kuin 1948. Nykyisessä ympäristössä Suomen länsieurooppalainen identiteetti ja puolustusprofiili avaavat sille mahdollisuuden toteuttaa kansallista valintamahdollisuuttaan hakeutumalla turvallisuusasioissa samanmielisten valtioiden muodostaman Naton jäseneksi 2020-luvulla.

Kaurapuuroa ostereiden kanssa

Lahden Sibelius-viikon konserteista tuli aika outo olo. Dalia Stasevska on kyllä loistoluokan kapellimestari, mutta ohjelman rakenteessa oli kauhea tyylivirhe. Lavalle oli värvätty pelimanniyhtye soittamaan Timo Alakotilan säveltämiä muka Kalevala-aiheisia pikku pätkiä. Sibeliuksen Kullervo-sinfonian kanssa se tietenkin sopi yhteen periaatteessa, ne molemmat yrittivät hakeutua Kalevala-musiikiksi, mutta pelimannien soitto oli sekavaa, eikä nuori Sibelius ollut vielä parhaimmillaan, vaikka kyllä Kullervo-sinfoniassa on myös henkeä salpaavan komeita kohtia.

Ja sitten perjantaina Stasevska johti Sibeliuksen viidennen sinfonian aivan loistavasti. Pelimannimusiikki on sentään eri tyylilaji kuin Sibelius, mutta niin ne vaan sotkettiin tässäkin yhteen. Kaiken kukkuraksi häikäisevän upeasti soitetun Sibeliuksen viitosen jälkeen Stasevska romahdutti hienon tunnelman kutsumalla pelimannit uudestaan lavalle. Hän rupesi laulattamaan sen solistilla erilaisia lallatuksia ja pakotti yleisön taputtamaan tahdissa. Ihan kuin päiväkodin täti laulattaa lapsia. Täydellisesti soitetun Sibeliuksen viitosen jättämä pyhä autuus ja ylevä olo romahtivat kauheaan mahalaskuun. Konserttiyleisölle pakkosyötetiin kaurapuuroa ostereiden kanssa. Kihisin kiukusta.  

SUOMEN SOTILAAT PAHUUDEN PESÄSSÄ

Etelä-Suomen Sanomat 2.9.2021

Olipa hienoa, että aseistetun tukiosaston lähettäminen rajun kriisin keskukseen onnistui todella nopeasti, ja lainsäädännön askelmerkkien mukaisesti. Siinä oli hyvä viesti lähiympäristölle sekä idässä että lännessä. Jos tarvetta ilmenee, toimintakykyä on.

Laintulkinta ennen kokemattomassa tilanteessa oli vaikea harjoitus, ja siihen käytiin käsiksi toisin kuin tavallisesti hallintojuristien päästessä opastamaan päätöksentekijöitä. Nyt ei etsitty tavanomaiseen tapaan pykälien asettamia estoja ja rajauksia, vaan haettiin pykälien välimaastosta ratkaisuja tilanteeseen, jollaista lainsäätäjä ei ole voinut ottaa huomioon. Toivottavasti tällaisen luovan laintulkinnan onnistuminen rohkaisee juristikuntaa hakemaan muissakin tilanteissa asioita joustavasti edistäviä ratkaisuja ja luopumaan jarruttelevasta moitiskelusta.

Suomalainen erikoisjääkärien osasto näyttää toimineen erinomaisesti. Evakuointi alkoi täysillä muutamassa tunnissa sen saavuttua pahuuden pesään. Operaatio eteni askel kerrallaan suunnitellusti, mutta julkisuudessa matalalla profiililla, kuten tuollaisessa tilanteessa pitääkin. Omankehun välttäminen julkisuudessa kartutti tyylipisteitä. Ihailtavaa toimintaa.

Järjestäytyneen toimintakyvyn säilyttäminen oli vaativa ponnistus hengen hädässä panikoivan ihmismassan keskellä. Luultavasti se oli konkreettista harjoitusta sodan kaaoksen hallitsemiseen. Tämä ei vaan ollut harjoitus, vaan kammottavaa todellisuutta.

Oikeaa sotaa simuloivat harjoitukset kotimaassa ja kokemukset kansainvälisissä tehtävissä ovat ilmeisesti opettaneet oikeita asioita. Joukko näyttää säilyttäneen toimintakykynsä joutuessaan monin tavoin taistelutilannetta muistuttavaan paineeseen.

Tehtävässä onnistuminen on vaatinut sopeutumista yhteistyöhön ja vastuunjakoon erilaisten johtamiskulttuurien kanssa. Ilmeisesti vuosikausia toteutuneet yhteisharjoitukset Nato-muodostelmissa on ollut suomalisille hyödyllinen kokemus. Kaukaa katsoen evakuoinnin tukiryhmä näyttää sopeutuneen erinomaisesti monikansalliseen yhtymään.

Voisi kuvitella, että tukiryhmän toimintakyky kovassa paikassa on huomattu Afganistanissa toimineiden Nato-kumppanien asevoimissa. Yhdysvaltalaisten apu lentokentälle juuttuneelle Suomeen kuljetusta odottaneelle ryhmälle kertoo ehkä jostakin tällaisesta. Suomalaiset olivat ilmeisesti pystyneet jossakin tätä edeltäneessä tilanteessa auttamaan yhdysvaltalaisia arvostusta herättäneellä tavalla. Toivottavasti tällaiset kokemukset heijastuvat Itämeren alueen puolustusharjoituksissa Nato-kumppaneiden kesken.

Afganistanista henkensä kaupalla Suomeen paenneet afganistanilaiset siviilit ovat mielenkiintoinen maahanmuuttajien uusi ryhmä. Heidän työskentelynsä suomalisten organisaatioiden avustustehtävissä on voinut vähän avata heille suomalaista toimintatapaa ja elämäntyyliä, joillekin ehkä tämän kummallisen kielen alkeitakin. Heidän valmiutensa kotoutua uusiin oloihin voi olla parempi kuin monella muulla maahanmuuttajien ryhmällä. Täytyy toivoa, että suomalaiset ymmärtävät ottaa heidät vastaan kannustaen eikä torjuen.