Raportti 11.5.2017: Turvallisuus ja historia

Puolustusministeriön tutkimushanke

KOSKIVENEELLÄ KOHTI VALTAVIRTAA
Raportin julkistamisseminaari 11.5.2017

Jukka Tarkka

Koskenlaskun lyhyt historia

Lyhennelmä raportin toisen osan esittelypuheenvuorosta                  

Nykyisin turvallisuuteen vaikuttaa ehkä entistä enemmän se, mitä suomalaisten ja heidän avainasemiin valitsemiensa poliitikkojen päässä liikkuu. Kansallisen turvallisuuden ensimmäinen puolustuslinja on ihmisten korvien välissä 

Siihen tarvitaan poliittisen pelisilmän lisäksi myös kansainvälisen yleistilanteen sekä oman yhteiskunnan syvärakenteen ja historian tuntemusta. Tämä henkinen pääoma ei kartu toistelemalla tavanomaisia iskulauseita eikä sosiaalisessa mediassa mellastamalla.

Siihen tarvitaan opiskeluun syventymistä, lukemista, ja kykyä arvioida kriittisesti asioita ja mielipiteitä. Siinä tarvitaan myös älyllistä itsenäisyyttä silloin kun asiakeskeinen harkinta alkaa tuottaa toisenlaisia johtopäätöksiä kuin vallalla oleva tavanomainen totuus.

Viime vuosikymmeninä on voimistunut ajatustottumus, jonka mukaan demokratian pitää rajoittaa ja valvoa henkistä liikkuvuutta lisäävän tiedon ja pohdinnan vaikutusta asioiden hoitoon. Opiskelemalla hankittuun tietoon ja politiikan ulkopuolella kertyneeseen kokemukseen tukeutuvia toimijoita pidetään eliittinä, ja eliitin halveksunta on populismin valtakunnassa suosittu kansanhuvi.

Kotimaisten ja kansainvälisten ilmiöiden arvioijat ja niiden kehityssuuntien ennakoijat ovat menettäneet mahdollisuuden esittää havaintojaan poliittiseen harkintaan. Ei siksi, että tällaisen tiedon tarjonta olisi loppunut vaan siksi, että se torjutaan.

Suomi on niin pahassa paikassa Euroopan pohjoisella reunalla, että vain kulttuuri voi antaa voimaa karun ympäristön sietämiseen ja vaarojen torjumiseen. Ympäristöä hallitsevat väkivalta, propaganda, disinformaatio, trollipelottelu ja hybriidiuhat. Tässä ankeassa ympäristössä henkisesti valppaan yhteiskuntailmaston vaaliminen on ainoa toimiva selviämisstrategia.

Siihen tarvitaan historian osaamista ja ymmärtämistä. Tulevaisuus on synkeä, jos koulujen historianopetusta kuristetaan vielä nykyistäkin ahtaammalle, kuten näyttää tapahtuvan.

Turvallisuuden rakennetekijöiden tunnistaminen ja ymmärtäminen eivät kartu puolueiden järjestötyössä, eivätkä kuulostelemalla kansalaiskeskustelun muotihokemia.  Siihen tarvitaan faktatiedon hankkimista historian tapahtumista ja oman ajan uutisista. Sen lisäksi tarvitaan yritystä ymmärtää niiden keskinäistä vuorovaikutusta.

Siksi historian harrastus on turvallisuusajattelun kivijalka. Jos ei ole humanistista tuntumaa eurooppalaiseen hengen perintöön ja Suomen henkiseen ponnistuspohjaan, meidän voi käydä todella huonosti.

Historiallisen tietämyksen ja humanistisen näkemyksen avaaminen yhteiskunnan perusrakenteeksi on turvallisuuden ydinkysymys. Vakaa yhteiskuntakehitys ja turvallisuus eivät synny mielipiteistä vaan asioista, jotka nousevat historiasta, tuottavat meidän aikamme uutisia, ja vähitellen muuttuvat historiaksi.

Suomen turvallisuuspolitiikassa parhaiten menestyneet presidentit Paasikivi, Kekkonen ja Koivisto ponnistivat vahvan akateemisen hengenviljelyn pohjalta. He terästyivät kansallisiksi johtohahmoiksi lähes intohimoisen historian harrastuksen kantoaallossa. 

Näillä valtiomiespresidenteillä oli taipumus ajatella kansallisia, kansainvälisen politiikan ja voimapolitiikan ilmiöitä historian ymmärryksestä peräisin olevan logiikan varassa. Sitä sanotaan arkijärjeksi. Jos tämä asenne alkaisi yleistyä turvallisuuskeskustelussa ja turvallisuuspolitiikan tekemisessä, meillä voi ehkä olla eväitä selvitä edessä olevista ongelmista.

Suomen turvallisuushistoria osoittaa, että kansainvälisen politiikan akanvirtaan ei pidä jäädä pyörimään mutta ei pidä myöskään antautua mielipiteiden pintakuohun vietäväksi. Historian valtavirtaa ei voi kääntää eikä voittaa, mutta sen voimaa voi käyttää Suomen ohjaamiseen pahimpien tyrskyjen ohi. Historia osoittaa, että joskus se on onnistunut. Siitä pitää oppia niin että se onnistuisi myös tulevaisuudessa.

Raportti kokonaisuudessaan:

 http://www.defmin.fi/files/3777/02_17_Tarkka_Koskenlaskun_lyhyt_historia_V4.pdf