Nils Torvaldsin TV-esiintyminen illalla 10.1.2018 toi
presidenttikampanjaan älyä ja tyyliä, ja se oli todella virkistävää. Tähän asti
on jouduttu tyytymään siltarumpupolitiikan tasoiseen jaanaamiseen. Mutta Torvaldsin Nato-kanta pehmeni ja hämärtyi kummallisesti
siitä, mitä hän on ennen sanonut.
Onhan se ihan totta, että jos Venäjällä tapahtuu
joskus jonkinlainen mullistus, se on meille turvallisuusriski, ja siihen pitää
varautua ajoissa. Tällainen valinta on kuitenkin Torvaldsille epätyypillinen
väistöliike. Hän lymyää joskus-ehkä-päättelyyn ja sivuuttaa tässä-ja-nyt-ajattelun.
On kokonainen liuta asioita, josta aiheutuu akuutti tarve liittyä Natoon, ja ne
eivät ole pelkästään lähellä edessä vaan myös lähellä takana.
Venäjä on parin vuosikymmenen aikana kaapannut neljältä
lähialueen maalta seitsemän alueellista kokonaisuutta ja liittänyt ne sotatoimilla
tai asevoimalla uhaten hallintaansa ja muutamat suoraan valtioalueeseensa. Ja antanut
siinä sivussa kansallisylpeytensä talloa kansainvälisen oikeuden perustasiat maan
tomuun. Ei ole ollenkaan kohtuutonta ajatella, että näissä tapahtumissa on perusteita
Nato-jäsenyydelle. On ollut jo pitkän aikaa.
Sauli Niinistön suhde Natoon on realistisempi kuin
Torvaldsin fundeeraus siitä, mitä Venäjällä joskus ehkä tapahtuu tai ei. Niinistö
lähtee siitä, että pitää reagoida siihen, mitä on jo tapahtunut ja tapahtuu
nyt. Monet Niinistön sanomat asiat vaativat ilmiselvästi jatkokseen Nato-jäsenyyttä.
Kokenut poliitikko ei sano sitä ennen vaaleja. Hän esittää vain sen, millä
perusteella hän valituksi tultuaan todennäköisesti toimisi.
Niinistön kanta on täsmälleen Suomen virallisen
turvallisuusmääritelmän mukainen. Siinä Nato-jäsenyyden hakeminen on aktiivisesti
yhtä läsnä kuin se, että nyt ollaan sotilaallisesti liittoutumattomia. Kaikki
muut ehdokkaat sooloilevat kuka missäkin. Niinistö on eduskunnassa moneen
kertaan pyhän yksimielisyyden valitessa hyväksytyllä linjalla ja varautuu sen
mukaisesti käyttämään järkeä myös jatkossa.
Venäjä hakee jatkuvasti valtapoliittisia asetelmia vahvistaakseen asemaansa Euroopassa ja maailmassa laajemminkin. Venäjän ylivaltapyrkimys on niin silmiinpistävää, että siihen pitää suhtautua epäluuloisesti reagoimalla tiettyjen hälytyspisteiden, tunnuslukujen ja muun informaation perusteella nopeasti. Sauli Niinistön ei pidä tuudittautua siihen uskoon, että pelkällä juristerialla näitä uhkia ratkaistaan. Suomen regointikyvyn pitää olla luonteeltaam ennaltaehkäisevää ja proaktiivista toimintaa ennen kuin on liian myöhäista.
VastaaPoistaYksin emme voi jäädä. Upseeeistamme 70 prosenttia kannattaa erään tutkimuksen mukaan Nato-jäsenyyttä. Siihen käsitykseen on syytä luottaa. Suomi paikka on lännen etuvartio Venäjän uhkaa vastaan, halusimmepa tai emme. Meidän paikkammme on länsimaiden sivistyksen ytimessä eikä missään periferiassa. Tulevien jälkipolvien tulevaisuuden takaamiseksi meidän on liityttävä Natoon heti. Historian ja talouspolitiikan tuntien se on ainoa uskottava vaihtoehto.