Puhe 24.11.2017: Uusi tilanne, vanha ongelma

Uudenmaan Maanpuolustusyhdistyksen 50-vuotisseminaarin juhlaluennossa 24.11.2017:

Neuvostoliiton pois hiipuminen tuotti sen yllätyksen, että Suomen turvallisuusongelma ei ratkennut, vaikka sen pahin uhka lakkasi olemasta. Naapurin nimi muuttui, mutta rajan takana on edelleen hyvin erityisellä tavalla samanlainen jättivaltio kuin ennen. 

Neuvostoliitto oli ja Venäjä on ideologinen suurvalta, ja siinä ideologia on isompi elementti kuin suurvaltaisuus. Nykyisessä suurvaltojen välisessä jännitteessä sekä lännellä että valtablokkien välimaastoon jättäytyneellä Suomella on sama ongelma kuin kylmän sodan aikana, aatteellisesti aggressiivinen suurvaltanaapuri. 

Neuvostoliitolla se aate oli marxists-leniniläinen vallankumousoppi. Venäjällä se on voimapolitiikalla lietsottu kansalliskiihko, jolla se haastaa lännen demokraattisen ihmisoikeusaatteen, kuten Neuvostoliitto haastoi vallankumousideologiallaan. Kylmä sota on täällä taas. Tai onhan se koko ajan ollut, vaikka välillä sitä ei haluttu huomata. 

Tämä geopoliittinen jatkumo on peittänyt alleen jotakin hyvin tärkeää. Suomen turvallisuusajattelussa on jäänyt sanallisesti toteamatta ja luultavasti myös älyllisesti huomioimatta Suomen asemaan 1990-luvu alusta lähtien vaikuttaneista muutoksista kaikkein suurin.

Vuosikymmenien ajan Suomea ahdistanutta yya-sopimusta ei enää ole. Venäjällä ei ole käytettävissään sitä vastaansanomatonta pelotetta, joka kylmän sodan aikana varmisti Neuvostoliitolle henkisen yliotteen melkein kaikissa Suomeen liittyvissä asioissa. 

Venäjällä ei ole erityissuhdetta naapuriinsa, ja Suomella on hyvin tavanomainen Venäjä-suhde. Suomi on nyt samalla kalsealla tavalla Venäjän voimapolitiikan vaikutuspiirissä kuin kaikki muutkin eurooppalaiset maat. 

Tähän muutokseen Suomi on reagoinut, aluksi jopa räväkästi, mutta välillä melko hitaasti. Aluksi se hankki Hornet-kalustoon perustuvan ilma-aseen ja sitoi sitten vähitellen puolustuksensa euroatlanttisiin sotilasteknisiin järjestelmiin. Sitten Suomi hakeutui Euroopan unioniin, liittyi euro-alueeseen ja laittautui Nato-jäsenyyttä muistuttavaan asentoon lännen puolustusliiton kyljessä.  

Suomi loi ensimmäistä kertaa itse oman turvallisuusasemansa. Tähän asti muut ovat määrittäneet, millaiseen kuvioon Suomen on sijoituttava.