Etelä-Suomen Sanomat 9.2.2017
Virkamiehen kaksoiskansalaisuus ei
ole vastavakoilun painajainen, oikeastaan päinvastoin. Turvallisuusriski on
takuuvarmasti valvonnassa, jos sen olemassaolo osoitetaan lippua heiluttaen. Kun
vieras valtio ujuttaa urkkijan vastapuolensa virkakoneiston, hänet profiloidaan
mahdollisimman harmaaksi ja harmittomaksi. Kaksoispassi ei sovi siihen
lavastukseen.
Kaikki kaksoiskansalaiset eivät
ole tiedustelijoita, mutta jotkut heistä voivat ajautua siihen rooliin. Arvokasta
tietoa käsittelevän ihmisen kansalliseen velvollisuuteen on helppo vedota.
Kiristys on tiedustelumaailman kaikkein vanhin kikka.
Tällaisissa tilanteissa kiinni
jäämisen riski on niin suuri, että yritys on uhkarohkea eikä välttämättä osoita
hyvää ammattilaisuutta. Tai sitten tiedusteluorganisaatio poistaa loppuun
käytetyn urkkijan kirjoistaan taluttamalla hänet ansaan.
Kahden passin ihminen ei ole välttämättä
kovin iso riski organisaation ylätasolla, vaikka niissä tehtävissä työpöydillä
liikkuisi suuriakin salaisuuksia. Riski on todennäköisesti halittavissa, sillä
kakkospassi osoittaa, mihin suuntaan valvojan kannattaa katsoa.
Vaara on suurimmillaan siellä,
missä iso tiedon massa liikkuu rutiininomaisesti ruohonjuuritasolla. Sen tiedon
käsittelijät eivät aina välttämättä tule edes ajatelleeksi sen
käyttökelpoisuutta pahaa tarkoittavalle taholle. Tämä on yleisen asevelvollisuusjärjestelmän ikävä
ominaisuus, todellinen Akilleen kantapää.
x x x
Suomen asevelvolliset koulutetaan
käyttämään taisteluvälineitä ja -menetelmiä, joista osa on huomattavan korkeaa
teknologiaa. Joihinkin niistä on lisätty Suomen olojen vaatimia sovelluksia ja suomalaisten
keksimiä parannuksia. Jokaisesta ikäluokasta joku osa saa käyttökoulutuksen joihinkin
tällaisiin asejärjestelmiin.
Kotimaan kaduilla ja
kylänraiteilla kävelee siis paljon tietoa siitä, miten puolustukseen ryhmittyvä
reserviläisarmeija alkaisi tositilanteessa toimia. Vieraita valtioita luultavasti
kiinnostaa, miten asevelvolliset harjoitetaan vaikuttamaan taistelukentän
tilanteeseen.
Sitä tietoa ei ole
asevalmistajien myyntiesitteissä eikä asemessujen näyttelyosastoilla. Asevelvolliset
ja reserviläiset ovat luultavasti joidenkin maiden sotilastiedustelua
kiinnostava kohderyhmä. Puolustussodan ruohonjuuritason sotasalaisuuksien
turvallisuus riippuu siitä, miten hyvin reserviläiset pystyvät tunnistamaan
urkintayritykset ja olemaan reagoimatta niihin.
x x x
Varusmiespalvelus näyttää olevan ainakin
joillekin maahan muuttaneille nuorille eräänlainen Suomeen samaistumisen riitti.
Sitä ilmiötä ei ehkä kannattaisi heikentää eristämällä kahden passin koulutettavat
muista. Silloin pitäisi uskoa siihen, että sotilasvala voittaa toisen niistä
passeista, joita muutamilla valaparaatissa marssivilla ehkä on takataskussaan.
Silloin pitäisi uskoa myös, että jos
virkamiehellä on kaksoiskansalaisuus, virkamiesvala voittaa hänen ei-suomalaisen
passinsa. Tiedän olevani epäjohdonmukainen, mutta siihen en sentään luottaisi,
ei vaikka virkavalan käyttöä laajennettaisiin nykyisestä merkittävästikin.
Kahta passia kantava varusmies on
eri asemassa kuin virkamies, jolla on kaksoiskansalaisuus. Varusmiespalvelus on
Suomen kansaisuuteen perustuva velvollisuus. Virkamies on pyrkinyt asemaansa,
ja työhönottaja edellyttää häneltä muitakin asioita kuin
kansalaisluotettavuutta.
Suomen tiedotusvälineet tivaavat lainsäädäntöä itsestään selvyyksissä.
VastaaPoistaTurvaluokituksista ei anneta julkisia ohjeita. Myös yrityksille tehdään henkilöstön turvaluokituksia.
Yleinen asevelvollisuus ja varusmieskoulutus eivät voi tehdä poikkeuksia kun koulutetaan uusiin ja eräisiin vanhempiinkin asejärjestelmiin. Puolustusvoimien velvollisuus on tehdä turvaluokitus. Perusteista ei mikään maa lähde elämöimään julkisuudessa. Paitsi armas Ylemme, joka asettuu kaiken yläpuolelle.
Tilanne on muuttunut oleellisesti sitten vuoden 2003, jolloin oltiin hyvin lyhytnäköisiä kaksoiskansalaisuudesta säädettäessä.
YLE hakee kilvan keltaisen lehdistön kanssa skuuppeja. Suomen Kuvalehteen siirtynyt uutistoimituksen päällikkö ylpeili saaneensa aikaan lyhyessä ajassa 70 skuuppia.
YLE on nyt tässä asiassa ottanut eräänlaisen valvontakomission roolin, eikä ymmärrä kyberaikakauden haasteita avoimessa maassa, joka edelleen on karhun kainalossa.
Laitan oheen linkin mitä ongelmia oli Ukrainassa, kun Venäjä pääsi vaikuttamaan tykistöön kyberaseella.
http://defense-update.com/20161223_trojan-2.html
YLE jatkaa jauhamista parhaillaan uutisissa ja hölmöt kansanedustajat eduskunnassa.
VastaaPoistaJopa varuskunnan ruokalan ei kelpuutettu venäläistä. Ruokalassa saa pienellä ainesosalla ikäviä aikaan jos työntekijä saa siihen ohjeistuksen.
Gerasimovin doktriini toimii. Typerä länsimainen maa voidaan miehittää laukaustakaan ampumatta. Tiedotusväline on jo antautunut informaatiosotaan ja eduskunta lietsoo lisää.
Voi tätä maata.