keskiviikko 16. helmikuuta 2022

HISTORIAN TIETO JA POLITIIKAN TAITO

Etelä-Suomen Sanomat 17.2.2022

Viime viikolla ilmeni turvallisuusilmaston kehityksen mielenkiintoisia valonpilkahduksia. Yle Radion uutislähetyksessä Varusmiesmiesliiton edustajat ja Säkylässä palvelevat asevelvolliset arvioivat koulutusmotivaation parantuneen.

Saman aamun Helsingin Sanomat kertoi, että Reserviläisliiton jäsenkunta on nopeassa kasvussa, ja merkittävä osa tulijoista on nuoria. Liiton jäsenmäärä on suurempi kuin koskaan, 39 000. Kokoukset ja koulutustilaisuudet eivät enää ole sitä, että ”vanhat ukot muistelevat armeija-aikojaan”.

Puolustusvoimain selvityksessä kotiutettavien asevelvollisten puolustusvalmius on noussut 5-portaisella asteikolla 4,3:een. Samasta suuntauksesta kertoi MTS:n tutkimus viime vuoden lopulla, ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä ja Venäjän etupiirikirjettä.
Yleiseen asevelvollisuuteen perustuvalla puolustuksella tuntuu menevän hyvin. Se on nykymaailmassa harvinainen ilmiö, joka ulkomailla ihmetyttää ja askarruttaa. Se on oikein hyvä, varsinkin niillä tahoilla, jotka ehkä arvioivat mahdollisuuksiaan painostaa Suomea aseellisella uhalla.

x x x

Venäjällä näyttää olevan ihmeen vaikeaa ennakoida suomalaisten mielipidekehitystä, vaikka historiallista taustatietoa on. Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitto joutui kokemaan kaksi kertaa, miten äärimmäiseen ahdinkoon joutuneet suomalaiset kaiken järjen vastaisesti asettuivat vastustamaan ylivoimaa, ja onnistuivat voittaman aikaa.
Niin tapahtui ensimmäisen kerran talvisodassa 1939-1940, kun Suomi aloitti epätoivoisen puolustustaistelun suurvallan ylivoimaa vastaan, ja saavutti aluksi hämmästyttäviä paikallisia voittoja. Sitkeä puolustus joutui kuitenkin helmi-maaliskuussa kuilun partaalle. Stalin ei jatkanut ratkaisevaan armoniskun Suomelle vaan siirsi painopisteen manner-Eurooppaan. Siellä hänellä oli tärkeämpää tekemistä kuin kaukana pohjoisessa.

Sama kaava toistui kesällä 1944. Suomi pystyi pysäyttämään Neuvostoliiton etenemisen Kannaksella juuri kun se oli pääsemässä suurvallan sotakoneelle edulliselle hyökkäysuralle kohti Helsinkiä.

Torjuntavoitto Kannaksella sai Neuvostoliitin yrittämään uudestaan Ilomantsin suunnalla. Suomi pystyi raivokkaalla korpisodalla pakottamaan hyökkääjän aloilleen, kunnes Keski-Euroopan kriittinen tilanne sai Kremlin taas jättämään Suomen tilanteen lopullisen ratkaisun tuonnemmaksi. Se aika ei ole vieläkään tullut.

x x x

Viime vuosina Venäjällä valtaan päässyt oppi antaa ideologisten sankarimyyttien jyrätä tutkitun faktatiedon yli. Se näyttää heikentävän hallinnon kykyä hyödyntää historian kokemuksia politiikan hienosäädössä. Se ei osannut ennakoida, miten länsieurooppalaisen identiteetin ja Nato-yhteensopivan puolustuksen luonut Suomi reagoisi ulkoiseen paineeseen.

Kremlin yritys käskyttää Suomi luopumaan suvereenista päätösvallastaan tuntuu tuottavan ilmiön, jonka Putin luuli estävänsä. Se kääntää suomalaista mielipideilmastoa vahvemmin Venäjän vasaiseksi kuin koskaan rauhan aikana. Kukaan Suomessakaan ei tosin vielä viime vuoden lopulla osannut ennakoida nyt lisääntyvää Nato-myönteisyyttä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti