keskiviikko 28. huhtikuuta 2021

EI OLE HELPPOA PUTINILLAKAAN

Etelä-Suomen Sanomat 29.4.2021
Länsi kauhistui Venäjän joukkojen äkillisestä ja massiivisestä lisäyksestä Itä-Ukrainan rajalla ja Krimillä. Venäjä ilmoitti kuitenkin, että menossa oli tavallista suurempi sotaharjoitus. Länsi ei tietenkään uskonut, ja sitten ilmeni, ett asia olikin tällä kertaa juuri niin kuin Venäjä kertoi.
Ehkä tilanteen näin nopea purkaminen ei ollut alun perin tarkoitus. Ilmeisesti piti hankkia kokemusta lännen toimintatavasta nyt, kun sattumanvaraisesti ryntäilevä Trump on poistunut näyttämöltä. Lännen vastaus tulikin heti, ja Venäjä kuittasi ymmärtäneensä sen viestin.
Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin reaktio oli niin raju ja nopea, että se taisi yllättää Natonkin. Hän lupasi ehdoitta kaiken tuen Ukrainalle. Niin avoin Venäjän härnääminen ei sovi Naton rooliin, riskit ovat liian isot. Bidenin ele ymmärrettiin kuitenkin Venäjällä heti, koska hän käytti voimapolitiikan kieltä, joka on Kremlin kotikieli.
Venäjän vahvan poseerauksen nopeaan purkamiseen vaikutti ehkä myös Yhdysvaltain julkistama suunnitelma siirtää todelliseen sodankäyntiin pystyvä laivasto-osasto Mustalle merelle. Se olisi uhannut suoraan paitsi Krimiä myös Venäjän ydinalueita.

Venäjä ei halunnut joutua kotivesillään kovat piipussa lähikontaktiin Yhdysvaltain laivaston kanssa. Sen tarkoitus oli vain tunnustella lännen asennetta ärhentelemällä harmittomasti Ukrainalle.
x x x
Ison sotaharjoituksen hallitun purkamisen rinnalla Putinilta lähti toinenkin sovitteleva viesti. Hän hellitti ainakin hetkeksi inkvisiittorin otettaan henkihieveriin rääkätystä Aleksei Navalnyistä. Pääsy venäläiseltä vankiosastolta vankisairaalaan ei luultavasti paranna elämänlaatua, mutta olisi sentään jotakin, jos se avaa uhrille mahdollisuuden sada hoitoa luottolääkäreiltään.
Tuskin Putin on kuitenkaan muuttanut perusasennettaan. Tavalla tai toisella tästä kiusankappaleesta on päästävä eroon, ja Venäjän hallinto kyllä keksii, miten. Seuraavat Navalnyi-kriisin vaiheet voivat olla tähän asti nähtyä vielä karumpia.

Putin on hankalassa hakauksessa. Hän haluaa vahvistaa kovapintaisen johtajan mainettaan. Krimin erittäin suositun kaappauksen viimeistely Itä-Ukrainassa ja hallintoa pilkkaavan oppositiohahmon eliminointi avaisivat normaalioloissa hyviä mahdollisuuksia voiman näyttöön.
Näiden tilaisuuksien raju hyödyntäminen voisi kuitenkin kääntyä Putinia vastaan. Sota Itä-Ukrainassa ei ainakaan edelliskerralla ollut kotirintamalla suosittu. Navalnyin kohtelun kiristäminen vielä nykyisestään voisi herättää hallitsemattoman reaktion muuallakin kuin kaduilla ja toreilla.
Pälkähästä päästäkseen Putin voisi ehkä yrittää liennytystä. Se ei olisi hänelle aivan tavanomainen ratkaisu, mutta voisi purkaa kriisiä. Putin ei ole suoralta kädeltä torjunut tapaamista Ukrainan tai jopa Yhdysvaltain presidentin kanssa.
Häntä voisi houkutella yritys ostaa lännen hyväksyntä Krimin kaappaukselle tarjoamalla merkittäviä muutoksia Itä-Ukrainan sotaan ja Navalnyin asemaan.

Putinilta voisi ehkä onnistua tuollainenkin takinkääntö, mutta on vaikea uskoa, että länsi tinkisi keskeisistä perusarvoistaan ja Navalnyi suostuisi vaihtokaupan osamaksuksi.
Tykkää
Kommentti
Jaa

tiistai 27. huhtikuuta 2021

Prosessivirhe

Eilisen tragedian jälkeen perustuslakivaliokunnan on turha patsastella lain ja oikeuden pyhänä temppelinä. Oli etukäteen mahdotonta kuvitella, että poliittinen periaate voisi jyrätä perustuslakivaliokunnassa näin röyhkeästi yli perustuslain. Tämä moka on sitä suuruusluokkaa, että valiokunnan puheenjohtajan velvollisuuksiin olisi kuulunut estää tällaisen prosessivirheen synty.  

maanantai 26. huhtikuuta 2021

Jukka Tarkan haastattelu

Yle Puhe-kanavan Politiikkaradio-sarjassa oli tänään puolen päivän aikaan keskusteluni toimittaja Linda Pelkosen kanssa Natosta, Ukrainasta, Putinista, Bidenistä, Mustasta merestä ja Itämerestä ja vähän mustakin. Koko keskustelu on kuultavissa Yle Areenassa ja netissä osoitteessa podcasts.google.com
Jukka Tarkka

keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

PUTININ KRIISI MUUNTUU JS SYVENEEE

Etelä-Suomen Sanomat 15.4.2021

Presidentti Vladimir Putinilla on outo ongelma. Hän on julkisesti osoittanut tottuneensa siihen, että hallinnon epähenkilöiksi toteamat toisinajattelijat kuolevat. Nyt näin ei tapahtunutkaan, ainakaan vielä.

Pahalta näyttävään tilaa joutuneen Aleksei Navalnyin kuolema ei vapauttaisi Venäjän hallintoa ahdingosta, pikemminkin päinvastoin. Tietysti se nostaisi lännessä uuden vastalauseiden myrskyn, mutta siihen on totuttu. Sanktioita tulisi lisää, mutta ne jäävät marginaaliin, kuten ennenkin.

Navalnyin kuolema olisi Putinille vaarallinen siksi, että Venäjän sisäinen reaktio siihen on arvaamaton, ja ilmeisesti synkeä. Suuttuneiden ihmisten rauhalliset mielenosoitukset on tähän asti nujerrettu tylyttämällä. Nyt ollaan niin tiukassa tilanteessa, että perinteinen pamputus kadulla ja jatkokäsittely putkassa voi huomamatta luisua verilöylyksi, kuten Myanmarissa. Siitä voisi tulla iso ongelma Putinin hallinnolle.

Navalnyi on hienosta profiilistaan huolimatta outo ilmiö Venäjän oppositioryhmien joukossa. Hän on liian populistinen kelvatakseen minkään aatteellisten liikkeen kumppaniksi. Mielenosoittajien suuri osa on ilmeisesti vastustamassa Putinia, eikä niinkään tukemassa Navalnyitä.

Kurittamalla Navalnyin joukkoja Putin kiusaa monenkirjavan opposition pientä osaa. Se ei riitä. Hän joutuu kiristämään otettaan, ja tekee sen kuten ennenkin. Kun Krimin kaappaus seitsemän vuotta sitten onnistui hänen kannaltaan täydellisesti, hän yrittää nolata taas Ukrainaa siirtääkseen Navalnyi-kriisin syrjään ennen sen kärjistymistä. Sota Itä-Ukrainassa on kuitenkin venäläisille täysin eri asia kuin Krimin kaappaus aikoinaan.

x x x
Ukrainan presidentin hätäinen ja ilmeisetsi valmistelematon avunpyyntö Yhdysvalloilta hämäsi hänen kollegansa. Presidentti Joe Biden lupasi Ukrainalle tukensa ilman ehtoja, rajaamatta ja yksilöimättä.

Tällainen avoin sekki Ukrainalle oli makupala Putinille. Hän voi hehkuttaa nyt täysillä, että Nato hyökkää. Vanhojen oppien mukaan kansan pitäisi ryhmittyä presidenttinsä johdolla lipun ympärille, mutta nyt se ei ehkä ole ihan varmaa.

Bidenin uljas lupaus näyttää olevan vain presidentin mielipide. Puolustushallinto ei pidä Venäjän joukkojen liikkeitä hyökkäävinä, sillä sellaista ei yleensä mainosteta etukäteen. Vaikka propagandamyllyt jauhavat kiivaasti, sotilaallinen yhteenotto Ukrainan rajoilla ei ilmeisesti ole vielä tulossa. Moskova pyrkii ensin neuvottelupöytään ja pehmittää Kieviä suopeaksi.

Ukraina on saarrettu kaikilta suunnilta, Donbassista, Krimiltä, Transnistriasta ja Valko-Venäjältä. Kauhea tilanne, mutta silti vain paikallinen kriisi. Kaikki voi muuttua, jos Yhdysvallat toteuttaa kautta rantain esittämänsä ajatuksen todelliseen sodankäyntiin pystyvän laivasto-osaston siirtämisestä Mustallemerelle.

Silloin Itä-Ukrainan paikallisesta kriisistä kehittyisi strateginen uhka Venäjän ydinalueille. Se olisi Yhdysvalloille ihan erilainen operaatio kuin Ukrainan joukkojen avustaminen sen kaikilla rajoilla. Se voisi toimia omin neuvoin ja täysillä. Mustanmeren horisontissa on supervaltojen yhteenotto, ja se ei lupaa hyvää.