keskiviikko 26. huhtikuuta 2023

NAAMIOT PUTOAVAT MYÖS AHVENANMAALLA

27.4.2023 ESS

Ahvenanmaalla esiintyy kahdenlaista aseettomuususkoa. Niistä törkein on Neuvostoliiton sotilastiedustelulla luoma aseettomuuskulissi. Pian tämäkin naamio putoaa, ja sen takaa paljastuvat rumat kasvot.

Ahvenanmaalaisten edelleen elättämä säälittävä aseettomuususkomus perustuu Kansainliiton sata vuotta sitten saarnaamaan oppiin puolustuskyvyttömyyden luomasta turvallisuudesta. Kun sekin naamio pian putoaa, Ahvenanmaalle rakennettujen kulissien takaa näkyviin tulee kahdet kasvot, toinen on törkeä ja toinen säälittävä.

x x x

Neuvostoliiton sodalla uhaten Suomelle 1940 sanelemaan sopimukseen räätälöitiin Maarianhaminan konsulaatti, jolle säädettiin oikeus sotilastiedusteluun. Se oli alun perin tarkoitettu varmistamaan, että kaikkiin Neuvostoliiton sotasuunnitelmiin Itämerellä kuuluva Ahvenanmaan miehitys olisi toteutettavissa helposti. Tämän varmistaminen oli konsulaatissa neuvostoarmeijaa ja myöhemmin Venäjää palveleville upseereille helppo ja miellyttävä tehtävä.

Kylmän sodan aikana konsulaatin sotilasosasto oli viritetty ottamaan komentoonsa aseettoman Ahvenanmaan rannoille tulevan venäläinen maihinnousuyhtymä, ja ryhmittämään se valmiiksi tiedustelluille toiminta-alueilleen.

Tässä sopimuksessa ei ole sanaakaan puolueettomuudesta, se on pelkkää sapelinkalistelua ensin Neuvostoliiton ja sitten Venäjän hyväksi.

Monet ahvenanmaalaiset sulkevat silmänsä ja korvansa omalta historialtaan. He vastustavat Maarianhaminan konsulaattisopimuksen purkamista, vaikka eivät ole sen osapuolena. Sotilaallinen puolustus ei kuulu Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin. Siitä vastaavat Suomen eduskunta, presidentti ja hallitus.

x x x

Toinen Ahvenanmaalle juurtunut aseettomuususko perustuu suomalaisten rakastaman Kansainliiton uskomusoppiin, jonka mukaan puolustuskyvyttömyys suojaa sodan kauhuilta. Tästä hurskastelusta sommiteltiin vähä yli sata vuotta sitten Ahvenanmaan aseettomuus- ja puolueettomuussopimus.

Sen artiklat ovat täynnä lapsellista pilkunviilausta niistä valvontatoimista, joilla alueen pyhää aseettomuutta ja puolueettomuutta varjellaan. Vielä 1920-luvun alkupuolella niillä oli ehkä poliittista katetta, mutta sen jälkeen ei hiventäkään uskottavuutta.

Geneven sopimus Ahvenanmaan aseettomuudesta ja puolueettomuudesta ei ole koskaan toteutunut tarkoitetulla tavalla niissä tilanteissa, joita varten se laadittiin. Tai oikeastaan, sen seitsemännen artiklan toinen kohta on toteutunut koska sopimuksen muut osat eivät toimi. Se velvoittaa Suomen puolustamaan Ahvenanmaata, minkä se muutenkin tekisi, koska saaristo on Suomen valtioaluetta.

lauantai 15. huhtikuuta 2023

NATO JA AHVENANMA

Presidentti korosti eduskuntapuheessaan, että Ahvenanmaan asioissa kansainvälistä sopimussoikeutta ei saa loukata. Sitä ei loukkaisi se, jos vähän yli sata vuotta sitten hyväksytyn Ahvenanmaan aseettomuus- ja puolueettomuussopimuksen allekirjoittajavaltioiden edustajat kokoontuvat pohtimaan Ahvenanmaan aseettomuuden merkitystä Itämeren nykyisessä turvallisuustilanteessa. Na kaikki - paitsi Ruotsi vielä vähän aikaa – ovat nyt Naton jäseniä.


Näillä valtioilla on oikeus päättää yli sata vuotta sitten tekemänsä sopimuksen jatkamisesta tai lopettamisesta. Siinä pohdinnassa voitaisiin tukeutua Wienin sopimusoikeusneuvoston 1969 hyväksymän yleissopimuksen 62. artiklaan, jonka mukaan olosuhteiden muuttuminen voi aiheuttaa sopimuksen raukeamisen.
Ahvenanmaan alueen puolustustarpeiden arvioinnissa otettaisiin varmaan huomioon myös aseettoman ja puolueettoman alueen sijainti Naton puolustusvastuun herkimpiin kuuluvalla alueella. Ahvenanmaan sotilaallinen turvallisuusasemasta päättämien ei kuuluAhvenanmaan itsehallinnon piiriin. Se on Suomen turvallisuuspolitiikan johtoryhmän ja puolustusvoimien vastuualuetta.

Ahvenanmaalaisten kannattaisi muistaa omasta historiastaan, että Suomen puolustusvoimat toimivat alueella talvi- ja jatkosopien ajan. Se varmisti, että alue ei joutunut mittavien sotatoimien kohteeksi. Genevessä aikanaan tehdyn sopimuksen laatijat ovat kaikessa hiljaisuudessa ymmärtäneet, että sopimuksen hurskaat toivomukset eivät auta kovassa paikassa. Siksi sopimukseen on kirjattu, että jos sotilaallinen uhka kohdistuu Ahvenanmaahan ja sen kautta mannermaahan, Suomella on velvollisuus torjua hyökkäys. Niin tehtiin, eikä mannersuomalaisilla ole tarvetta pyytää sitä ahvenanmaalaisilta anteeksi.

torstai 13. huhtikuuta 2023

KANSAINVÄLISELLÄ OIKEUDELLA VANHAT EVÄÄT

Helsingin Sanomat julkaisi 13.4.2023 Mielipidesivullaan tällaiset ajatukseni.

Kansainvälisen oikeuden gurut hehkuttavat Helsingin Sanomien jutussa (11.4.2023) kaikkien kansainvälisten sopimusten ikuisuutta. Tällainen ajatus ohittaa Wienin sopimusoikeusneuvoston vuonna 1969 hyväksymän yleissopimuksen 62. artiklan. Sen mukaan sopimus voi raueta voimakkaasti muuttuneiden olosuhteiden vaikutuksesta ilman minkään osapuolen tahdonilmausta.

Ahvenanmaan aseettomuus ja puolueettomuus perustuvat vähän yli sata vuotta sitten Genevessä tehtyyn sopimukseen. Riittääkö ajat sitten tyhjiin rauenneen Kansainliiton vuosisadan ikäinen evästys nyt, kuu se ei omana aikanakaan ollut erityisen menestyksekäs?

Tilanne on niistä ajoista muuttunut sen verran, että turvallisuusavaruutta hallitsee kahden ydinasevallan välinen kauhun tasapaino. Toinen nykyisistä supervaltioista ei ollut olemassakaan silloin, kun Ahvenanmaa-sopimus tehtiin. Supervaltablokkien vahvimmin jännittyneisiin alueisiin kuuluu Itämeri, joka on Suomen henkireikä länteen.

Jos kansainvälisen oikeuden opastukset nykytilanteessa elämiseen ovat samat kuin sata vuotta sitten, sellaisella tieteenalalla ei ole merkittävää annettavaa yhteiskunnalle.

Jukka Tarkka
Espoo

keskiviikko 12. huhtikuuta 2023

PALAAKO HALLITUSPOLITIIKKA VANHAAN NORMAALIIN ?

3.4.2023 Etelä-Suomen Sanomat

Pääministeri Sanna Marin perusteli eroaan sosiaalidemokraattien puheenjohtajan tehtävästä mielenkiintoisesti kahdella kommentilla, muistaakseni vieläpä samassa lausumassa.

Hän sanoi menneitä hallitusvuosia niin rankaksi kokemukseksi, että halusi niitä rauhallisempaa elämää. Ja sitten hän sanoi myös, että olisi ollut valmis jatkamaa samaa rääkkiä vielä neljä vuotta. Ne eivät olisi voinet toteutua yhtä aikaa. Marin varasi mahdollisuuden sanoa kumman tahansa vaihtoehdon toteutuessa olevansa siihen tyytyväinen.

Marinin lähtö oli hänelle tyypillisellä tavalla tiukka mutta tyylikäs. Sivullisen silmissä näyttää vähän siltä, että hänen katseensa ehkä sittenkin suuntautuu isoihin kansainvälisiin tehtäviin.

Suomalalaisten kannattaa toivoa hänelle menestystä suuren maailman markkinoilla. Niissäkin tehtävissä hänellä voisi olla annettavaa Suomelle. Lähtöaskel on hyvä, hän osaa välttää rehvakasta tältä-tullaan-oletteko-valmiit-asentoa.

x x x

SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden valikoima näyttää sillä tavalla hyvältä, että puolue tuntuu palautuvan valovoimaisen johtajan tukiryhmästä tavalliseksi puoluejärjestöksi.

Muutenkin poliittinen kenttä näyttää asettuvan perinteiseen viritykseen. Perussuomalaiset taitaa asteittain peruuttaa ulos vanhan räyhäpopulismin rippeistä ja tuntuu asettuvan tavalliseksi oikeistopuolueeksi. Siihen viittaavat rempseän puoluesihteerin hillintä ja siirtyminen EU-parlamentissa Venäjä ohjastamasta ryhmästä normaalia puoluetoimintaa edustavaan ECR-ryhmään.

Tuntuu siltä, että vaalin jälkeinen ilmapiiri voi avata mahdollisuuden muodostaa vaikeassa tilanteessa järkevään toimintaan pystyvä enemmistöhallitus.

Se vaatii luultavasti kovaa vääntöä, mutta toivottavasti oppositiosta hallitusrooliin siirtymistä opettelevat isot puolueet saavat kohtuullista tukea muilta neuvotteluosapuolilta. Muuten uuden hallitukseen menestymismahdollisuudet romahtavat jo lähtötilanteessa.

x x x

Isojen perusratkaisujen rinnalla uuden hallituksen pitää ryhdistäytyä poistamaan käytännössä pieni, mutta periaatteellisesti kiusallinen mainehaitta. Suomen on irtauduttava Neuvostoliiton Suomelle 1940 sanelemasta Ahvenanmaa-sopimuksesta.

Sen mukaan Neuvostoliitto perusti Maarianhaminaan konsulaatiksi naamioidun sotilastiedustelun tukikohdan, joka kuuluu nyt Venäjälle. Tällainen muodollisesti edelleen voimassa oleva sopimus loukkaa Suomen suvereniteettia. Siitä on päästävä eroon, kuten vapauduttiin 1990-luvun alussa yya-sopimuksen ja Pariisin rauhansopimuksen Suomen suvereniteettia loukkaavista sotilasartikloista.  

keskiviikko 5. huhtikuuta 2023

NATO PERIMMÄISTEN KYSYMYSTEN ÄÄRESSÄ

Unkarin päätös ratifioida Suomen Nato-jäsenyys osoitti sen epäonnistuneen yrityksessään saada Suomi painostamaan Euroopan unionia maksamaan oikeusvaltiokiistassa jäädytetyt tukimiljoonat. Unkari yritti käyttää Natoa vipuvartena saadakseen ylimääräisen edun Euroopan unionilta.

Turkki osoitti Suomen jäsenyyden yllättävällä ratifioinnilla epäonnistutuneensa yrityksessään opettaa pohjoiselle demokratialle turkkilaista ihmisoikeuspolitiikkaa ja poliisitoimen kulttuuria. Ne eivät ole Nato-asioita vaan ottomaanista tapakulttuuria, joka on vieras läntiselle ihmisihanteelle.

Yksin jääneen Ruotsin pääministeri näyttää vajonnen epätoivoon. Syvän huolestumisen kyllä ymmärtää, mutta Ruotsin tilanne ei ehkä ole sittenkään täysin toivoton. Turkki ja Unkari käyttäytyivät Suomen onneksi hyvin epäjohdonmukaisesti. Se voi koitua vielä Ruotsinkin eduksi.

Puolen vuoden ajan Ruotsilta ja Suomelta puuttui kahden diktatuurin ratifiointi. Varsinkin Ruotsia, ja jossain määrin myös Suomea syytettiin jatkuvasti muuttuvin perustein milloin mistäkin törkeistä menettelystä. Ja sitten äkkiä sekä Unkarin että Turkin kommentit Suomesta muuttuivat yhdeksi päivänpaisteeksi. Suomen jäsenyyden ratifiointi onnistui äkkiä ja yllättäen, vaikka Suomi ei muuttanut asentoaan.

Unkari ja Turkki ovat niin oudosti toimivia valtioita, että myös Ruotsille voi ennen kesää tulla sama kummallinen mutta onnekas yllätys kuin Suomelle tänä keväänä. Jos ne ratifioivat vielä Ruotsinkin, ne tulevat myöntäneeksi epäonnistumisensa kahteen kertaan yrityksessään opettaa Natoon pyrkiville demokratioille vierasta toimintamallia. Eihän sinä muuta tapahtunut kuin että Turkki ja Unkari saivat lommon kilpensä, eivät Suomi, Ruotsi eikä Nato.

Jos Naton jäsenkriteerit kirkkaasti täyttävä Ruotsi ei saa kaikkien jäsenmaiden ratifiointia, Nato joutuu perimmäisten kysymysten ääreen. Se ei voi alistua jäsenistönsä pienen vähemmistön saneluun puolustusliiton perusasioissa.

Silloin Naton peruskirjan pyhät opit joutuvat kriittiseen uudelleenarvioon. Se pakottaa luopumaan tähän mennessä pyhänä pidetystä yksimielisten päätösten periaatteesta. Jos niin ei tapahdu, Naton sisäisessä rakenteessa alkaa toimia vähemmistön mielivalta. Hyvät voimat meitä siltä varjelkoot.

maanantai 3. huhtikuuta 2023

Hyvä Suomi

Niin siinä vaan kävi, että vanhaanaikainen patrioottinen paatos alkoi hyrrätä mielessä, kun ajattelin Suomen värejä Naton lippulinnassa Brysselissä. Turkin ja Unkari kanssa rähjääminen veti mielen matalaksi, mutta eihän siinä tapahtunut muuta kuin se, että ne saivat lommon kilpeensä, eivät Suomi, Ruotsi eikä Nato.

Onneksi minulla oli juhlajuomapullo jääkaapissa odottamassa yllättävää ilon aihetta. Ei ole ihan tavallista poksauttaa pullo keskellä kirkasta päivää, mutta tämä tilanne on omaa luokkaansa, kerta kaikkiaan.

Kun Suomen lippu alkaa hulmuta Naton päämajan juhlakentällä, nousen seisomaan ja kohotan maljan. Hyvä Suomi.