keskiviikko 3. elokuuta 2022

NATO-KESKUSTELUN ASKELMERKIT

4.8.2022 ESS

Alexander Stubbin hallitus asetti arvovaltaisen monikansallisen tutkija- ja diplomaattiryhmän arvioimaan Suomen Nato-jäsenyyden tarvetta ja toteutustapaa. Sen arvio valmistui huhtikuussa 2016.

Raportin äärimmäinen varovaisuus tyrmäsi kaikki uudet mahdollisuudet. Se varoitteli jäsenyyden kannattajia, ja sivuutti sen, että myös Naton torjumisella olisi seurauksia.

Nato-jäsenyys oli tämän arvion turvallisuuskartassa valkoisella merkitty tuntematon vaarallinen alue. Mutta siinä oli myös musta aukko. Se vaikeni liittoutumattoman Suomen asejärjestelmien ongelmasta kriisioloissa. Jos asejärjestelmien logistiikka ei toimi, Suomen puolustus lamautuu.   

                                            X                   X                   X

Turvallisuuspolitiikan alueella kokeneet ruotsalaiset ja suomalaiset asiantuntijat yrittivät kesällä 2018 julkaistulla muistiollaan terästää Nato-keskustelua edellisen arvion jäljiltä. Olin mukana tämän työn taustaryhmässä.

Muistiomme kannusti Ruotsia ja Suomea etenemään yhdessä kohti Nato-jäsenyyttä, sillä se vahvistaisi pelotetta ja vaimentaisi Venäjän sotilaallista uhkaa.

Itämeren puolustusta tehostava yhteisharjoittelu Naton kanssa oli mitätöinyt Ruotsin ja Suomen liittoutumattomuuden. Niiden Nato-jäsenyys vahvistaisi lännen sotaa ehkäisevää vaikutusta. Jos Venäjä uhkaisi aseellisesti mitä tahansa Itämeren alueen valtiota, se koskisi väistämättä Ruotsia ja Suomea. Siksi niiden pitäisi vahvistaa sotaa ehkäisevää pelotetta yhteisellä politiikallaan. Se vaatisi puolustussuunnittelua Naton kanssa.

Tämä ei voisi toteuta täydessä mitassa, jos Ruotsi ja Suomi pysyisivät liittoutumattomina. Itämeren monenväliset yhteistyöjärjestelyt voidaan luoda vain rauhan aikana. Nato on tällaisen suunnittelun luontainen kehys.

Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys ei lisäisi Venäjä painetta Itämerellä, sillä Kreml oli vuosikaudet huomioinut Ruotsin, Suomen ja Nato-maiden puolustusta tehostavan yhteisharjoittelun.

Venäjä pitää Suomea ja Ruotsia kiinteästi lännen osana, todennäköisisesti myös konfliktitilanteessa. Näiden liittosuhteiden muodollinen vahvistuminen jäsenyyssopimuksilla ei muuttaisi tätä asetelmaa. Jonkin ajan kuluttua Venäjä todennäköisesti hyväksyisi uuden tilanteen. Se on ennenkin sopeutunut Nato-vastaisen propagandansa epäonnistumiseen.

Nyt kun Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on toteutumassa, näkyy selvästi, miten pahasti harhateille hallituksen tilaaman arvion tekijät olivat ajautuneet, kun he 2016 viestivät kansakunnalle: Unohtakaa Nato-jäsenyys. Tämän arvion kanssa kilpaileva muistiomme vuodelta 2018 kuvasi melko hyvin nyt syntymässä olevaa tilannetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti