Torstain, 27.1.2022 A-Talk-keskustelu herätti kommentteja.
Nato-kansanäänestyksen kommentointi osoitti kansanedustajien ja heidän eduskuntaryhmiensä kyvyttömyyden ymmärtää omaa valtakirjaansa. He jos ketkä edustavat kansan mielipidettä. Heidän taustanaan on perustuslain lähes vuosisatainen määritelmä kansanedustajan tehtävistä. Älkää hyvät ihmiset antako jonkin satunnaisen kansanäänestyshöpötyksen tuhota tätä demokratian kruununjalokiveä.
Toinen kummastuksen kohde oli näidenkin keskustelujen rivien välissä kaiken aikaa näkyvä päähänpinttymä, että Nato-jäsenyysprojektin käynnistäminen olisi mahdollista vain silloin, kun olisi takuut siitä että, että se voisi toteutua ilman Venäjän kiukuista reaktiota. Jos tämä on Nato-optioksi sanotun kummajaisen toteuttamiseen ehto, se tarkoittaa, että kiitos, ja hyvästi Natolle. Meillä on nyt vaan sellainen naapuri. Nato-ratkaisu on sijoitettava tähän raamiin.
Suomi tekee, mitä se arvioi omaksi edukseen, Venäjä arvioi, mitä tämä merkitsee sen edun kannalta, ja Suomi sietää sen rektion. Turvallisuus maksaa sen, minkä se maksaa, ja se on vaan siedettävä. Siitä on tähän asti selvitty, ja nytkin selvitään, kunhan pidetään pää kylmänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti