1 Kolme
ratkaisevinta perustetta liittyä Natoon?
- Suomen puolustuksen tärkeimpien asejärjestelmien toimivuus perustuu Nato-maiden aseteknologian tuotekehittelyn ja -tekniikan ylläpitoon sekä taistelumateriaalin, ampumatarvikkeiden ja ohjusten toimituksiin. Suomen puolustuksen asetekniikan ja puolustusvälineiden huoltovarmuus on jo nyt täysin riippuvainen Nato-maista.
- Koska Suomi sijaitsee Itämeren alueella, on epäjohdonmukaista jättäytyä alueen puolustuksesta vastaavan liiton ulkopuolelle.
- On luontevaa kuulua samaa puolustusjärjestelmään lähialueen seitsemän samanmielisen valtion kanssa.
- Suomen puolustuksen tärkeimpien asejärjestelmien toimivuus perustuu Nato-maiden aseteknologian tuotekehittelyn ja -tekniikan ylläpitoon sekä taistelumateriaalin, ampumatarvikkeiden ja ohjusten toimituksiin. Suomen puolustuksen asetekniikan ja puolustusvälineiden huoltovarmuus on jo nyt täysin riippuvainen Nato-maista.
- Koska Suomi sijaitsee Itämeren alueella, on epäjohdonmukaista jättäytyä alueen puolustuksesta vastaavan liiton ulkopuolelle.
- On luontevaa kuulua samaa puolustusjärjestelmään lähialueen seitsemän samanmielisen valtion kanssa.
2 Natojäsenyyden kustannukset Suomelle?
Viime vuoden tasolla jäsenyyden
vuosikustannukset olisivat olleet 106 miljoonaa euroa. Sen vuoden koko
puolustusbudjetti oli noin 2 800 miljoonaa euroa. Tämän laskelman perusteet
näkyvät viime syksynä ilmestyneen Muistumia-kirjani sivulla 370.
3 Natojäsenyyden
vaikutus Suomen puolustusvoimien rakenteeseen?
Ei vaikutusta. Suomi päättää siitä.
Ei vaikutusta. Suomi päättää siitä.
4 Natojäsenyyden
vaikutus Suomen puolueettomuuteen?
Ei vaikutusta. Suomi luopui puolueettomuudesta 23 vuotta sitten.
Ei vaikutusta. Suomi luopui puolueettomuudesta 23 vuotta sitten.
5 Mihin uhkakuviin
Natossa varaudutaan?
- Jos Suomenlahden tai Itämeren alueella syntyy aseellinen kriisi, Suomi ei voi pysyä sen ulkopuolella. Siinä tilanteessa kansallinen puolustus ei yksin riitä varmistamaan Suomen valtioalueen koskemattomuutta.
- Jos Baltian alueella syntyy aseellinen kriisi, on pystyttävä estämään Venäjää käyttämästä Suomen aluetta sotatoimiin Baltia aluetta vastaan. Siihen ei pystytä ilman Naton apua.
- Jos Suomenlahden tai Itämeren alueella syntyy aseellinen kriisi, Suomi ei voi pysyä sen ulkopuolella. Siinä tilanteessa kansallinen puolustus ei yksin riitä varmistamaan Suomen valtioalueen koskemattomuutta.
- Jos Baltian alueella syntyy aseellinen kriisi, on pystyttävä estämään Venäjää käyttämästä Suomen aluetta sotatoimiin Baltia aluetta vastaan. Siihen ei pystytä ilman Naton apua.
6 Mitä muita
vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle on?
Nykyinen tehostettu Nato-kumppanuus EOP (Enhanced Opportunities Prgramme).
Nykyinen tehostettu Nato-kumppanuus EOP (Enhanced Opportunities Prgramme).
7 Nato-referenssit: Missä kansainvälisissä
konflikteissa Nato on onnistunut?
Pohjois-Atlantin sopimuksen viidenteen artiklaan on vedottu kaksi kertaa, New Yorkin WTC-iskun 2001 ja Pariisin terroristihyökkäyksen 2015 jälkeen. Molemmissa tapauksissa se johti poliittiseen ja tiedusteluyhteistyöhön, joka jatkuvat edelleen. Kumpikaan ei johtanut Naton sotilaalliseen toimintaan.
Pohjois-Atlantin sopimuksen viidenteen artiklaan on vedottu kaksi kertaa, New Yorkin WTC-iskun 2001 ja Pariisin terroristihyökkäyksen 2015 jälkeen. Molemmissa tapauksissa se johti poliittiseen ja tiedusteluyhteistyöhön, joka jatkuvat edelleen. Kumpikaan ei johtanut Naton sotilaalliseen toimintaan.
Tähän voisi lisätä vielä sen, että Natoon kuuluessaan Suomen ei tarvitsisi myötäillä EU:ta kaikessa mallioppilaan tavoin.
VastaaPoistaNyt on Näto-jäsenyyden aika
VastaaPoistaKiitän Jukka Tarkkaa erittäin havainnollisesta ja järkiperäisestä Nato-jäsenyyden kannattamisesta. . Uhkakuvat ovat todellisia ja niihin on pystyttävä vastaamaan uskottavalla tavalla. Nato vakauttaa ja rauhoittaa tilannetta. Se on ainoa uskottava puolustuspoliittinen järjestö, jolla on riittävästi voimaa takanaan ja se samalla takaa demokratian säilymisen länsimaissa.
Puolueettomuus ei ole myöskään historian valossa koskaan ollut mikään ratkaisu Itämeren alueella ja laajemminkin. Suomi on myyty kahteen otteesen Venäjän etupiiriin. Ensin jo ennen itsenäisyyttä 1809 Tilsitin sopimuksessa Venäjän silloiselle tsaaille ja sitten 1939 Molotovo-Ribbentropinm sopimuksella silloiselle Neuvostoliitolle. Olemme kokeilleet myöskin ajopuuteoriaa, eikä sekään ole toiminut millään tavalla. Pään pistäminen pensaasee ei auta enää.
Kansakunnan on otettava kohtalo omiin käsiinsä. Minun ja Jukka Tarkan lisäksi muutkin Nato-jäsenyyttä kannattavat piirit ovat tehneet ratkaisunsa puhtaasti järkeiperusteisella tavalla. Hannu Himanen entisenä Moskovan suurlähettiläänä sanoi kautensa jälkeen asiat suoraan ja rehellisesti kannattamalla jäsenyyttä kirjassaan. Samoin teki Jukka Valtasaari. Lisäksi monet eri ministeriöiden virkamiehet ovat samaa mieltä puhumattakaan puolustusvoimien ylimmistä upseereista, joista erään tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia kannatti jäsenyyttä. Luotan sotilaiden sanaan perimmäisinä asiantuntijoina.
Venäjä ei usko demokratiaan. Sen pyrkimyksenä on jatkauvasti aiheuttaa hajaannusta ja sen sisä- ja ulkopoliitisista sekä valtapoliittista syistä se näkee tilauutensa koittaneen pyrkimällä venäläiseen maailmaan Vladimir Putinin oppi-isän Duginin oppirakennelman mukaan. Absoluuttinen valta kiehtoo Venäjää, mutta myös rappeuttaa. Siksi tsaari-Venäjä hajosi ja sen kommunistinen perillinen ei kyennyt enää uudistamaan talouttaan. Kannattaa miettiä rehellisesti, kannattaako tälläisen valtion kanssa harjoittaa mitään yhteistyötä, joka ei edes kunnioita kirjallisia sopimuksia. Historian vääristeleminen oppikirjoissa on tuomittava teko Venäjältä. Jossain vaiheessa se joutuu myöntämään pysyvästi, että henkisen tilinteon hetki on koittanut. Se hetki lähenee vääjäämättä.