MAHDOTTOMAN MAHDOLLISUUS

Pääministeri Petteri Orpo on osoittautunut taloushistorian ihmemieheksi. Hän onnistui siinä, jonka monet hänen edeltäjänsä ovat katkeran kokemuksen kautta todenneet mahdottomaksi. Kokoomuksen perinteiset kannattajat pysyivät uskollisena Orpolle, joka runnoi läpi valtion kulujen dramaattisen supistusohjelman. Se ruhjoi myös kokoomuslaisten kotitaloutta, loi turvattomuuden tunnetta ja aiheutti vaativissa tehtävissä ansioituneiden hyvin koulutettujen ihmisten massatyöttömyyden. Silti kokoomuksessa ei syntynyt puolueen sisäistä kapinaa, sillä tämä kaikki ymmärrettiin välttämättömäksi. Mahdottomat asiat olivatkin mahdollisia. Kaiken kukkuraksi Orpo pakotti ay-liikkeen luopumaan vuosisataisesta uskomuksesta lakko-oikeuden ikuisuuteen. Röyhkeä lakkoilu ei saanut hallitusta alistumaan lakkokenraalien sanelemiin vaatimuksiin. Kun lakon pituus säädettiin lailla, ay-liike joutui tyytymään paikallisiin tynkälakkoihin, jotka ärsyttivät enemmän liittojen jäseniä kuin lakkojen seurauksista kärsiviä kansalaisia. Yritykset osasivat etukäteen torjua pikalakkojen aiheuttamat menetykset. Orpo pakotti ay-liikkeen sopeutumaan demokraattisen yhteiskunnan normaaleihin pelisääntöihin. Se on vertaistaan hakeva sankarityö. Lyhyisiin lakkoihin pakottava laki on paljastanut yllättävän porsaanreiän valtiontalouden turvarakenteissa. Ammattiyhdistyskentän huippupalkkoja nostavat lentäjät ja lentoliikennettä palvelevat ammattiliitot totesivat voivansa vähin vaivoin aiheuttaa työnantajalleen pöyristyttäviä vahinkoja. Jatkuva pikkulakkoilu on alkanut näyttää siltä. että tarkoitus on tuhota Finnair, jonka osakkeiden suurin omistaja on valtio, siis Suomen kansa. Perinteinen ammattiyhdistys ei pystynyt näin törkeään työtaisteluun edes silloin kun kommunisteilla oli edustajansa sen johtoasemissa. Finnairia vastaan taistelevien lakkokiima on sammuttanut älyn valon. Orpon pitää osoittaa, että työmarkkinoita säätelevät lait eivät kiellä järjen käyttöä. Hän on jo osoittanut, että muutkin ennen mahdottomat asiat ovat mahdollisia silloin kun mikään muu ei auta.