DEMOKRATIA VOITTAA DIKTATUURIN

Neuvostoliiton sodat 1940-luvulla tappoivat Suomen rintamilla 95 000 miestä ja Suomi menetti rauhansopimuksessa yli 10 prosenttia maa-alueestaan. Lisäksi Kreml asetti Suomelle huikeat sotakorvaukset ja pakotti sen tuomitsemaan sotasyyllisiksi ilmoittamansa Suomen presidentin ja ministerit. Lievimmän tuomion saaneet pääsivät vankilasta samaan aikaan kun Nurnbergissä ja Tokiossa hirtettiin todelliset sotasyylliset. Toisen maailmansodan lopettanut Pariisin rauha esti uudenaikaisen sotakaluston hankkimisen Suomen puolustusvoimille Neuvostoliitto voitti sodan, mutta menetti Suomen. joka on edelleen itsenäinen tasavalta. Täällä ylintä valtaa käyttävät eduskunta ja tasavallan presidentti. Kansanvalta voitti yksinvallan. x x x Berliinin konferenssissa elokuussa 1945 Natsi-Saksan armeija hajotettiin ja natsipuolue kiellettiin. Berliini jaettiin neljään voittajan hallinnoimaan vyöhykkeeseen. Länsivaltojen sotilashallinto loi alueellaan edellytykset monipuoluejärjestelmälle. Aloitettiin keskitysleireiltä vapautuneiden ja Itä-Saksasta paenneiden huolto. Länsivallat jakoivat alueensa taloudellisiksi yksiköiksi, josta syntyi kaksi valtiota ja jaettu Berliini. Saksan liittotasavalta aloitti 1949 heti itsenäisen elämän ja länsivallat vetäytyivät vastuusta. Länsi-Saksa kantaa vieläkin alitajuisesti Hitlerin ajan syntitaakkaa, vaikka yhteiskunnan rakenne on vahvasti läntinen. Liittotasavallan monipuoluejärjestelmä toimi kuten muuallakin lännessä, puolueet mahtailevat toisilleen ja mielistelevät kansaa. Vaalit järjestetään valtiollisella ja maakuntatasolla. Länsi-Saksan talous on markkinahinnoin laskettuna maailman kolmanneksi suurin USA:n ja Kiinan jälkeen, mutta Euroopan suurin talous yskii. Kulttuuri kukoistaa, mutta maahanmuutto lisää sisäistä jännitettä. Sodan henkinen taakka hidastaa puolustusvoimien kehittämisistä maan koon tasolle. Berliinin konferenssissa 1945 päätettiin myös Neuvostoliton miehittämän Saksan osan kohtalo. Voittajat eivät ottaneet huomioon, että monet saksalaiset muistivat, millaista elämä oli 56 vuotta aikaisemin ennen Hitlerin valtakautta. Silloin rakennettiin maailmansodan jälkeisessä kaaoksessa uutta Saksaa vanhan raunioista. Kremlin voittosaalis alistettiin Kremlin hallintoon, ja 1949 niistä muodostui Saksan demokraattinen tasavalta DDR. Se oli muodollisesti itsenäinen valtio, mutta tiukasti Kremlin komennossa. Neuvostoliitto muodosti valloittamastaan alueesta Leninin ja Stalinin oppien mukaisen satelliittivaltion. Kylmän sodan aikana 1948 Kreml käski DDR:n aloittamaan Berliinin saarron. Naton ilmavoimat kuljettivat melkein vuoden yötä päivää Länsi-Berliiniin sen tarvitsemia polttoaineita ja elintarvikkeita. DDR:n urkintaan ja painostukseen perustuva hallinto aiheutti aivovuodon, opiskelussa parhaiten menestyneet hakeutuivat lännen johtaviin yliopistoihin ja teollisuusyrityksiin. Tuhannet loikkasivat 1980-luvun lopulla Unkarin ja Tsekoslovakian kautta länteen. Itä-Berliinistä kaivettiin kuolema uhmaten tunneleita muurin alitse. Rajaesteiden ylittämistä yrittäneet teloitettiin paikalla. Monet hyppäsivät ikkunoista muurin yli ja selvisivät hengissä, muut kuolivat rajaesteisiin. Yhteiskunnan jännitteet pakottivat DDR:n puoluejohtajan Eric Honeckerin eroamaan. DDR:n salaisen poliisin bunkkereissa oli arkisto länsimielisyysestä epäiltyjen syyteasiakirjoista. Väkijoukot ryntäsivät Stasin päämajaan ja mursivat arkistobunkkerien ovet. Itäsaksalaiset hakivat sieltä perhettään ja sukuaan koskevat syyteasiakirjat ja niitä julkaistiin lehdissä kaikkien ällisteltäväksi. Hallitus yritti keventää mielialaa lupaamalla lievennyksiä Länsi-Berliiniin sukulaisten luona käymään ja ostoksille lähteville. Ihmisjoukot ryntäsivät rajanylityspaikoille, mutta rajavartioilla ei ollut ohjeita tilanteen hallintaan. Viranomaisten erehdys aiheutti Berliinin muurin murtumisen. Rajanylityspaikoilla jotkut tanssivat, toiset itkivät, tai alkoivat murentaa Berliinin muuria paljain käsin, jalkaa polkien, kirvein ja vasaroin. Muurin palasista tuli suosittu matkamuisto ja niitä on näytteillä museoiden kokoelmissa. Neuvostoliton oppien mukaan hallitun DDR;n johto ei ymmärtänyt hituakaan alueen väestön mielenliikkeistä. Vanhimpien saksalaisten muisti ulottui aikaan ennen Natsi-Saksaa. DDR:n aatteelle uskollinen eliitti pääsi asioimaan Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. He tiesivät, millaista elämä Euroopassa voisi olla ilman neuvostokomentoa. DDR oli pohjimmiltaan länsi-Eurooppaa. Se näkyy siitä, millä tavalla neuvostokomento kaadettiin. Länsimainen identiteetti syrjäytti neuvostovenäläisyyde. x x x Ensimmäisen maailmasodan jälkeen Ukrainan maatalous kollektivisoitiin kovin kourin. Kolhoosista kieltäytyneet hirtettiin julkisesti tai otettiin panttivangeiksi ja heidän omaisuutensa takavarikoitiin. Nykyisen Venäjän presidentti Vladimir Putin kieltää ukrainalaisuuden olemassaolon, mutta korostaa Itä-Ukrainan venäjänkielisen väestön oikeuksia. Venäjän tukema Viktor Jankovyts julistautui 2004 Ukrainan presidentinvaalin voittajaksi, mutta hänet valittiin virallisesti vasta 2010. Mielenosoitukset alkoivat, kun uusi presidentti lopetti neuvottelut Ukrainan liittymisestä Euroopan unioniin. Ukrainalaiset aloittivat mielenosoituksen, joka pelästytti Jankovytsyn pakenemaan ensin Krimille, ja sieltä Venäjälle. Hänet tuomittiin Ukrainassa poissaolevana vankeusrangaistukseen. Venäjä aloitti helmikuussa 2020 sodan, jonka tarkoitus oli liittää Ukraina Venäjään. Presidentti Putinin käyttämä nimike sotilaallinen erikoisoperaatio osoittaa, että hän ei aio tehdä rauhansopimusta vaan vaatii Ukrainan antautumaa. Sodan ensimmäiset viikot osoittivat, että Putin ei onnistunut. Ukrainalaiset pystyivät torjumaan pataljoonatasoisten taisteluosastojen hyökkäyksen kohti Kiovaa ja sota jatkuu edelleen. Putin ei voi lopettaa puhettaan sotilaallisesta erikoisoperaatiosta, sillä se osoittaisi hänen tehneen elämänsä suurimman virheen. Ukraina hallitsee valtioaluettaan ja ylintä valtaa käytävät sen presidentti ja valtioelimet. Venäjä voittaa todennäköisesti sodan, mutta menettää Ukrainan, kuten Neuvostoliitto aikoinaan menetti Suomen. René Nyberg toteaa, että Kreml on umpikujassa, Ukrainan sota uhkaa Putinia, mutta ei Venäjää. Todennäköisesti palatsivallankumous kuittaa sotilaallisen erikoisoperaation epäonnistumisen. Kremlin johto vaihtuu, mutta siellä ei ole muita vallan ottajia kuin Putinin oligarkit. Kun sota joskus päättyy, rauhansopimus näyttää todennäköisesti Venäjän voitolta. Kuitenkin sen jälkeen Ukrainaa johtavat edelleen kansan valitsema presidentti ja perustuslain mukaiset valtioelimet. Demokratia voittaa diktatuurin, kuten aina. Sodan päättänyt rauhansopimus tunnustaa aina molemmat osapuolet itsenäisiksi valtioiksi. Siksi Suomi, Saksa ja Ukraina ovat itsenäisiä, ja Venäjä on edelleen niiden vaarallinen naapuri,