keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Pikakommentti 6.12.2017: 100-vuotisen itsenäisyyden sisältö

Siitä on jo huomatavan pitkä aika, kun olemme vaimon kassa olleet – muutamia kertoja - presidentin itsenäisyyspäivän vastanotoilla. Itsenäisyyden 100-vuotisvastaanototsa Yle-television ja MTV3:n luoma vaikutelma oli dramaattinen mahalasku kauan sitten kokemamme rinnalla.
Euroopan vuosisadan uskomattomimpiin kuuluvaa kansallista saavutusta kunnioitettiin lähinnä erilaisten urheilu- ja motoristitähtien haastatteluilla.Niiden pääasiallinen sisältö oli jännitys siitä, miten he pystyvät puhumaan loppuun huolimattomasti aloittamansa virkkeen.
Mikä on suomalaisen journalismin taso, jos se ei saa tätä enempää irti siitä merkkipäivästä, jonka juuri elimme. Suomen saavutuksena on hengissä selviäminen Euroopan kauheimmasta vuosisadasta läpi kahden maailmansodan, ja ohi sekä Hitlerin että Stalinin. Ja sen kommenttina on pelkkää viihdeteollisuuden glitteriä ja rahan runsauden herättämää kateuden sekaista ihailua.

6 kommenttia:

  1. Kiinnitin samaan asiaan huomiota. Toki media olisi voinut valikoida haastateltavat toisin, mutta minua ihmetytti ennen kaikkea se, kuinka paljon näitä "viihdeteollisuuden" edustajia oli Linnaan kutsuttu. Kritiikin kohteena tulee olla ennen kaikkea Niinistö, tässäkö hänen näkemyksensä Suomen kansallisen saavutuksen takuumiehistä ja -naisista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se taisi olla Kekkonen, joka alkoi urheilijoiden paapomisen. Ja jokainen presidenti hänen jälkeensä on pannut paremmaksi.

      Poista
  2. Kutsuja perheessämme seuraa nykyään lähinnä vaimoni. Joskus takavuosina saatoin laskea ennätysvuotena kutsuttujen joukossa neljä koulukaveria samalta luokalta.

    Asiasta toiseen. Kysyisin asiantuntijalta onko Lissabonin sopimuksen 42.7 artiklan lopusta virallisesti poistettu sen viimeinen virke, jossa todetaan ettei pykälä koske tiettyjen maiden turvallisuusratkaisuja?

    Asia palautui mieleeni, kun Vanhanen eilisessä haastattelussa kehui itse olleensa pykälää aikanaan sorvaamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lissabonin sopimuksen 42/7-kohdassa oleva Suomea vahingoittava lausuma tietyistä jäsenmaista ei ole sieltä mihinkään kadonnut. Se on kiveen hakattu. Vanhanen jakaa vastuun siitä Halosen ja Tuomiojan kanssa.

      Tänä syksynä hyväksyttiin sopimus unionin rakenteellisesta puolustuksesta. Sen valmistelussa Suomi yritti peitellä tuota edellisen turvallisuusjohdon typeryyttä. Suomi ujutti uuteen sopimuksen Lissabonin sopimuksen 42/7-kohdan turvatakuulausekkeen, mutta jätti pois siinä olevan loppukiekaisun tietyistä jäsenmaista.

      Se ei muuta asiaa miksikään. Halosen- Vanhasen-Tuomiojan- virhe on ikuistettu unionin dokumentteihin ikuisiksi ajoiksi. Mutta se osoittaa, missä Suomi on nyt uuden turvallisuusjohdon aikana.

      Poista
  3. Kiitokset nopeasta vastauksestanne!

    Olen jo pitempään ihmetellyt sitä, että kyseistä Lissabonin sopimuksen kohtaa on Suomessa käsitelty aivan kuin tuota viimeistä virkettä ei olisikaan.

    Toivoisin, että vaalikeskusteluissa joku kehtaisi sitä kysyä ainakin sen sorvaajalta, joka sillä eilen kehuskeli.

    VastaaPoista
  4. Lissabonin sopimuksen jälkipyykissä virheensä huomanneet turvallisuusjohtajat yrittivät peitellä mokaansa säälittävällä sekoilulla. Pääministeri Vanhanen ja ulkoministeri Tuomioja esittivät Suomen virallisen tulkinnan. Heidän mukaansa turvalauseke koskee kaikkia, liittoutumattomia samalla tavalla kuin liittoutuneita. He siis ilmoittivat, että sopimuksen teksti ei merkitse mitään ja että merkitystä on vain heidän tulkinnallaan, joka on täsmälleen päinvastainen kuin sopimuksen teksti. Niin törkeää sumutusta on politiikassa nähty melko harvoin, vaikka kaikenlaista on sentään nähty.

    VastaaPoista