keskiviikko 1. helmikuuta 2023

PÄÄMINISTERIN TURVALLISUUSPOLIITTINEN ROOLI

TV-uutiset näyttävät melkein joka ilta, miten pääministeri keskustelee EU-kokousten yhteydessä kahdenvälisesi tai pienissä jutteluryhmissä - eikä pelkästään unionin siviilijohtajien vaan myös sen turvallisuusasiantuntijoiden kanssa. On tärkeää, että hän pystyy näissä tilanteissa keskustelemaan Suomen ulko- ja puolustuspolitiikasta luontevasti ja vakuuttavasti. 

Siksi ajatus turvallisuusasioiden neuvonantajan nimittämisestä pääministerin kansliaan ei ole ollenkaan huono ajatus, vaikka vakiintuneisiin organisaatiobunkkereihin linnoittautuneet byrokratiat ovat toinen toisensa perään julistaneet ajatuksen turhuuksien turhuudeksi.

Pääministerillä on usein siihen asemaan tullessaan piinkova puoluepolitiikan kokemus ja näkemys, mutta ei välttämättä kovin syvällistä tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Presidentillä on tietenkin Nato-politiikan vetovastuu, mutta pääministeri ei ole siinä sentään ihan sivuhenkilö. Valmius tähän rooliin on erityisen tärkeää nyt kun Suomi hakeutuu Nato-maan asentoon.

Sanna Marin näyttää omaksuneen erinomaisesti myös tämän pääministeriroolin ulottuvuuden. On tärkeää varmistaa, että hänen seuraajallaan on mahdollisuus samaan suoritukseen. Tällaiseen rooliin sopiva avustava hahmo voisi ehkä hyvinkin löytyä ulko- tai puolustusministeriön, ylimmän sotilasjohdon tai korkean tason järjestöjohdon henkilöstöstä.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti