sunnuntai 27. joulukuuta 2020

 KANNUSTAVA VÄLIETAPPI - EI VIELÄ KÄÄNNE etelä-Suomen Sanomat 28.12.2020

Joulukuun aikana tunnetasoinen suhtautumiseni koronan alkoi muuttua. Siihen asti se tuntui lähinnä monimutkaiselta yhtälöltä, jonka muuttujien vaikutus kokonaisuuteen jäi maallikolta usein hämärään ja tuntui asiantuntijoillekin olleen välillä hakusessa. Mielenkiintoinen ilmiö, todella.

Seurasin tilannetta henkisetsi etäältä, ja yritin pysyä mukana reaalitilanteessa ainakin julkaistujen tilastotietojen tasalla. Noudatin terveyshallinnon ja hallituksen ohjeita uskoakseni melko hyvin. Alkusyksyllä ihastelin, miten rauhallisesti joskus nirppanokkaisuuteen taipuvainen konserttiyleisö suhtautui henkilöstön opastukseen. ”Seuraavaksi rivi 14 voi poistua salista, olkaa hyvä”. Homma tuntui olevan hallinnassa.

Seurasin kehitystä kirjaamalla muistiin Helsingin Sanomain päivittäin julkaisemat rekisteröityjen koronatartuntojen ja kuolonuhrien määrät. Aikasarja alkaa 12.11.2020, silloin Hesari uudisti raportointinsa rakenteen. Kahden viikon jaksoissa koronaan kuolleiden määrä oli marraskuussa pitkään 11:n tasolla, mutta joulukuun lopulla lähestyi 70:n tasoa. Alkoi pelottaa.

Korona olikin synkkien ja tuntemattomien voimien myllerrystä. Tämä uhka alkoi olla henkilökohtainen asia. Kasvomaskista ja käsidesistä tuli pakkomielle. Aloin käyttäytyä karanteenisäännöstön mukaan lähes viimeisä piirtoa myöten.

Seurantajakson lähetessä loppua aikasarjan merkittävin sisältö valkeni äkkiä. Taitekohdaksi paljastui joulukuun puoliväli. Syksyn synkimpään aikaan kirjautui kolmessa päivässä yli 1 800 tartuntaa. Sitten kolmen jouluaattoa edeltävän päivän tartuntojen yhteismäärä oli noin 1 000 pienempi kuin loppusyksyn pahimpien kolmen päivän lukema. Todettuja tartuntoja on edelleen paljon, mutta kehityksen suunta oli ainakin mielialatasolla iso helpotus.

x x x

Näyttää siltä, että hallituksen syksyllä kiristämät varotoimet ovat sittenkin tehonneet. Terveys- ja sairaalahallinnon asiantuntijat ovat onnistuneet viestinnässään sekä hallituksen että ihmisten suuntaan. Kansalaiset ovat vain vähän purnanneet, mutta muilta osin toimineet järkevästi ja vastuullisesti. Näin selvitään, mutta ponnistus ei ole vielä ohi.

Viruksen brittiläinen muunnos on täysin arvaamaton ja siksi erittäin huolestuttava, ainakin tässä alkuvaiheessa. Siitä ei vielä tiedetä juuri muuta kuin että se leviää. Rokotusten alkua odotellessa vaanii hyväuskoisuuden pahe. Laumasuojan olemassaolo on alkanut näyttää yhä kyseenalaisemmalta, tai ainakin etäisemmältä kuin haluaisimme. Rokotteen käyttäytyminen kymmenien ja satojen miljoonien pistosten mittakaavassa on tuntematon tekijä. Pienten sivuvaikutusten ilmeneminen on varmaa, ja niitä isommatkin ongelmat ovat pikemmin todennäköisiä kuin poissuljettuja. Joidenkin käyttöön päässeiden rokotteiden testausvaiheen ilmiömäisen nopeuden selitys voi osoittautua katastrofaaliseksi.

Koronan vastainen taistelu on pitkän aikavälin ponnistus. Turnauskestävyydellä on merkitystä vain, jos sitä kestää koko turnajaisten ajan. Loppusyksyn henkisestä ahdingosta selviäminen on pikemminkin kannustava välietappi kuin ratkaiseva käänne. Nyt tarvitaan malttia ja järkeä. Ehkä jo kesällä vähän helpottaa. Tai sen jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti