sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Pikakommentti 31.3.2019: Yksinpuhe turvallisuudesta

Presidentti on oikessa. Turvallisuuspoliittiseen vaalikeskusteluun on aihetta, sillä kansallinen turvallisuus on pohjimmiltaan eduskunnan käsissä. Mutta se ei ole mitään keskustelua, jos kilvoitellaan vain siitä, kuka ovelimmin sanakääntein sijoittaa puolueensa ja itsensä viiden E:n asteikolle: Ehdottomasti ei – Ei - Ehkä sittenkin ei.

Vihapuhetta Natosta pitää pystyä perustelemaan kansansuosion tavoittelu lisäksi myös muilla näkökohdilla.  Esimerkiksi osoittamalla, mitkä Suomen turvallisuusympäristöön lähivuosina vaikuttaneet ilmiöt aiheuttavat sen, että pitäisi alentaa Suomen puolustuskykyä. Se merkitsisi luopumist siitä edullisesta puolustusrakenteesta, jonka viime vuosien turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on tuottanut.   

Nato-jäsenyyden kannattajien pelokas vaikeneminen tässä tilanteessa on kansallinen häpeä. Päivittäiset uutisotsikot ovat vuosikasien ajan tarjonneet toistuvasti aineistoa Nato-jäsenyyden perusteluun. Kansalaismielipiteen Nato-vastaisuus viittaa puutteelliseen luetun ymmärtämiseen. Sama vaiva taitaa ahdistaa myös poliitikkoja.  

Presidentti Niinistö esitti vuodenvaihteen 2017-2018 vaalikampanjassaan sarjan painavia näkökohtia Nato-jäsenyydestä. Hän käsittääkseni suositteli edes niiden miettimistä. Niinistö sai presidentinvaalissa mahtavan valtakirjan jatkaa ajatustyötä vaalipuheidensa linjoilla, mutta ei yhtäkään poliittisen tason keskustelukumppania.

Yritin viime syksynä ilmestyneessä kirjassani (Lännen tiellä Paasikivestä Niinistöön / Otava 2018) hahmottaa, miten presidentin lausumat ehkä voisivat vaikuttaa turvallisuuspolitiikkaan.  Media lähinnä vaikeni presidentin vaalipuheista. Minun kirjastani se edes vinoili, ja se oli sentään hauskaa.  

Turvallisuuspoliittinen äkkiherätys kaksi viikkoa ennen vaaleja on kuitenkin vaaran paikka. Moni mopo voi siinä riemussa karata käsistä.  Siirtymä populistisesta sanailusta asiakeskusteluun ei käy yhdellä rykäyksellä. Hallitusohjelmaneuvotteluissa käsittääkseni neuvotellaan asioista eikä kilpailla sanailun sattuvuudella. Se on oikea paikka pistää mielipidemittausten tulokset ja lähivuosien tapahtumahistoria rinnakkain. Katsotaan sitten, mitä siitä alkaa syntyä.   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti