keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Pikakommentti 4.1.2018: Sauli Niinistö ei sanonut ei

Hän sanoi Helsingin Sanomain haastattelussa 4.1.2018,  millaisissa tilanteissa Natoon liittymistä on harkittava.

Jos Ruotsi liittyy Natoon, ”asetelman muuttumista pitää vakavasti miettiä.”

Jos venäläiset alkavat nähdä Suomen ”samanlaisina vihollisina kuin Naton, olemme menettäneet mahdollisuuden pysyä kriisien ulkopuolella, ja silloin ei ole mitään hävittävää. Silloin sitä on vakavasti harkittava.”

Venäjä - samoin kuin Suomi -  on jo kauan pitänyt Suomea osana länttä. Nato on lännen rakenteen turvallisuusydin.

Suomessa on jo kauan sitten varauduttu siihen, että jos Itämeren alueella syntyy aseellinen konflikti, emme voi pysyä sen ulkopuolella, siis puolueettomana. On valittava, millä puolella ollaan. Venäjän vai Naton?

Niinistön lausuma näyttää siltä, kuin hän valitsisi mieluummin Naton kuin Venäjän.  

2 kommenttia:

  1. Frunzen sotilasakatemiassa käydään jatkuvasti suunnitelmia läpi Venäjän länsirajalla. Resurssien oikea-aikainen suuntaaminen painopistealueille on olennaisen tärkeä asia Natolle. Strategisissa peleissä on jo vuosikymmeniä sitten otettu huomioon tilanteen kärjistyminen tavalla, jossa Suomi on Naton jäsen. Puolueettomuus ei ole meitä historian valossa milloinkaan auttanut. On käsittämätöntä, että tätä ei ole ollenkaan otettu huomioon varusmiespalvelussa. Erkki Tuomiojan ja Tarja Halosen vaikutus on ollut Suomen asemaa voimakkaasti heikentävä puolustusasioissa.

    VastaaPoista
  2. Kovimpa on Sauli Niinistöllä mahtavat kuvitelmat itsestään poliittisena kv. vaikuttajana. Nyt hän sanoo suoraan presidentinvaalien tv-mainoksessaan, että Suomi toimii niin, että kolmatta maailmansotaa ei synny. Suomelta ei varmaan tulla kysymään sopivaa ajankohtaa tuolle mahdolliselle tapahtumalle. Se on kuitenkin otettava eräänä mahdollisuutena huomioon Suomen ulkopolitiikassa ja tehtävä asianmukaiset turvallisuutta koskevat päätökset ajoissa huomattavasti ennen kuin koko tilanne uhkaa edes realisoitua. Kumpikin nykyisistä vallassaolevista suurvaltajohtajista ajaa sellaista politiikkaa, jossa on madollista tilanteiden kehittyminen äärirajoille vain testatakseen omia sotilaallisia järjestelmiään.

    VastaaPoista