Etelä-Suomen
Sanomat 19.10.2017
Suomalaisen
sielun Nato-sykkyrä käpertyi entistä ruttuisemmaksi, kun Venäjän uusi
suurlähettiläs sanoi saman kuin hänen kollegansa aina ennenkin. Jos Suomi
liittyisi lännen puolustusliittoon, Venäjä joutuisi ”ryhtymään asianmukaisiin
vastatoimiin”. Kukaan ei kai sentään
odottanut hänen sanovan: ”Ei se mitään, aina silloin tällöin käy niin, että
joku liittyy Natoon.”
Kymmenkunta Neuvostoliittoon tai Varsovan liittoon kuulunutta
valtiota hakeutui Naton jäseneksi vuosina 1999-2004. Jokaisen liittymisen
jälkeen Venäjä ryhtyi vastatoimiin. Se uudisti joukkojensa ryhmitystä, vahvisti
asejärjestelmiään ja järjesti sotaharjoituksia, kuten se muutenkin on
jatkuvasti tehnyt. Taivas ei ole kertaakaan romahtanut siitä, että joku on
liittynyt Natoon.
Yleisesti ottaen Venäjän diplomaattinen ärhentely on ollut
räikeäpää Naton laajennusta valmisteltaessa kuin sen toteutumisen jälkeen.
Venäjän vastustaman asian tapahduttua sen ei ole järkevää muistuttaa
epäonnistumisestaan.
x x x
Presidentti Vladimir Putin trollasi Kultarannassa 2016 suomalaisia
omaperäisemmin kuin hänen Helsingin-suurlähettiläänsä tänä syksynä. Hän kommentoi
Nato-tilannetta sanailemalla, miten rajan takana ovat nyt ”Suomen sotilaat,
rauhanomaiset sotavoimat”, ja että Nato-Suomessa sen alueella olisivat ”Naton
sotilaat”.
Putin sivuutti muikeasti sen, mitä varten Suomen rauhanomaiset
sotavoimat ovat olemassa. Jos joku yrittää tulla kutsumatta Suomeen, näiden
joukkojen rauhanomaisuus muuttuu aseelliseksi maanpuolustukseksi olisipa tulija
kuka hyvänsä.
Asetelma olisi täsmälleen sama myös silloin, jos Suomi olisi
Naton jäsen ja sen alueella olisi puolustusliiton jäsenvaltioiden joukkoja. Ne
olisivat täällä Naton perussopimuksen mukaisesti Suomen pyynnöstä tukemassa
liittokumppaninsa puolustusta. Niistä voisi olla haittaa Venäjälle vain, jos se
alkaisi toimia Suomea puolustavia yhtymiä vastaan.
Kun Baltian maat liittyivät Natoon 2004, ne vaativat melkein
riitaa haastaen liittokuntaa kehittämän alueellisen puolustusjärjestelmän näiden
maiden koskemattomuuden varmistamiseksi. Ne joutuivat odottamaan kymmenkunta
vuotta. Nato kieltäytyi liikahduksesta, jonka Venäjä olisi tulkinnut
hyökkääväksi.
Venäjä on neljännesvuosisadan aikana asevoimaa käyttäen tai
sillä uhaten kaapannut neljältä rajanaapuriltaan seitsemän aluetta. Vasta Krimin
ryöstö ja Ukrainan sisällisota havahduttivat lännen 2014. Koska Venäjä näytti
pysyvästi ottaneen hyökkäävän asenteen, Nato laittautui toimintavalmiuteen Baltian
alueella voidakseen Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaisesti puolustaa jäsenvaltioidensa
koskemattomuutta, sillä tämä on sen tärkein tehtävä.
x x x
Naton
perussopimus, strategia-asiakirjat, sotilaallisen voiman rakenne, päätöksentekokulttuuri,
jäsenkunnan asenteet ja historia osoittavat, että se ei pysty hyökkäämään
mihinkään. Venäjän poliittiset ja sotilasjohtajat tietävät tämän täsmälleen yhtä
hyvin kuin heidän läntiset kollegansa.
Lausuntoja
antavien venäläisjohtajien kannattaa silti näytellä tietämätöntä kaikkien asiantuntijoiden
tietämistä asioista. Venäjällä on kokemusta siitä, miten huonosti länsimaiden puoluepamput
tuntevat kansainvälisen elämän perusteita ja voimapolitiikan historiaa. Sellaisia
amatöörejä on helppo höynäyttää ja samalla ohjata lännen yleisen mielipiteen
perussuuntaa Venäjän eduksi Natoa vastaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti