torstai 12. tammikuuta 2017

Kolumni 13.1.2017: Painajaisuni keskellä päivää

Etelä-Suomen Sanomat 13.1.2017

Kauhu kasvaa Donald Trumpin presidenttikauden alkaessa. Hän ei näytä merkittävästi aikuistuneen virkaan valmistautuessaan. Twiitti suihkii ja läppä lentää kuin hän olisi aloittamassa uutta tosi-TV:n tuotantojaksoa. Vaalin voittaja on nyt presidentti ja kansa maksaa valintansa seuraukset. Sitä saa, mitä tilaa.

Trumpin touhut vaikuttavat kuitenkin myös meihin muihin, jotka emme ole häntä valinneet. Hänen sekavat lausuntonsa Yhdysvaltain kansainvälisistä sitoumuksista avaavat kauhunäkyjä ja aiheuttavat myötähäpeää, ja kaikkea muuta siltä väliltä. Tulevaisuuden odotukset vaihtelevat äärestä laitaan sen mukaan, otetaanko ennusteen pohjaksi tänään, eilen vai toissapäivänä ilmoille singahtanut trumpismi. 

Trumpin kuhertelu Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa ja sekoilu Yhdysvaltain Nato-suhteen painoarvosta herättää pahimman mahdollisen painajaisen. Synkistelyä ei pitäisi päästää valloilleen, mutta Suomen kohtalo on Trumpin myllyssä niin pikkujuttu, että hän voi aiheuttaa meille kamalia asioita sitä edes huomaamatta ja tarkoittamatta.

                                            x                    x                    x

Ei ole vaikea kuvitella, että presidenttikollegat voivat jonakin päivänä päättää lahjottaa toisilleen jotakin erityisen mieluisaa. Entäpä jos Trump lupaisi lopettaa puheet Krimin kaappauksen laittomuudesta ja Putin vakuuttaisi ryhtyvänsä niin kiltiksi, että Naton ei tarvitse laajentua. Kättä päälle.

Kauppa olisi Venäjälle varsinainen kruununjalokivi, vaikka Putin joutuisi ikuiseen kiitollisuudenvelkaan Trumpille. Se ei maksaisi Yhdysvalloille enempää kuin aikoinaan Baltian maiden jättäminen Neuvostoliiton armoille.

Trumpin joidenkin lausumien mukaan jo nykyinen Nato sitoo Yhdysvallat niin kaukaisten maiden turvallisuuden takaajaksi niin vaikeissa oloissa, että riski on hänen mielestään kohtuuton ja hyöty olematon.   

Kahden presidentin kauppa murtaisi Suomen turvallisuuspolitiikan perusrakenteen. Se on tasapainotettu pitämällä yllä mahdollisuutta liittyä Natoon, mutta tuossa tilanteessa vaa’asta puuttuisi sen tasapainottava punnus. Klubiin ei voi liittyä, jos ovi on lukossa.

Supervaltojen presidentit Boris Jeltsin ja Bill Clinton kävivät tätä kauppaa jo Helsingin huippukokouksessa 20 vuotta sitten. Jeltsin vaati Baltian maiden jättämistä Naton ulkopuolelle, mutta vaikeni Suomesta. Clinton ei suostunut mihinkään vaan ilmoitti Naton laajenevan tarpeen mukaan.

Presidentti Martti Ahtisaari ei ollut tämän kaupanhieronnan osapuoli. Hän selosti jälkeenpäin Clintonille, että Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä, paitsi jos joku ilmoittaa, että niin ei saa tehdä. Tuokaan taitava kaksoiskierre ei auttaisi, jos painajainen Trumpin ja Putinin kaupasta kävisi toteen. Jos Yhdysvallat sulkee Naton oven, se on sitten kiinni.

                                            x                    x                    x

Tämän kauhuskenaarion toteutuminen ei olisi ensimmäinen kerta, kun suurvallat sopivat keskenään, mitä niiden välialueella olvien pikkumaiden rauhaan kuuluu. Niin tekivät Neuvostoliitto ja Saksa 1939 ja sitten Puolalle, Baltian maille ja Suomelle kävi niin kuin kävi.

Suomen silloiset kohtalotoverit ovat nyt paremmassa asemassa kuin 1939, mutta Suomi on yhtä yksin kuin silloin. Jos pahin ajateltavissa oleva skenaario toteutuu, Suomi on Venäjän etupiirissä, eikä vain Venäjän tahdosta vaan Yhdysvaltain ja Venäjän yhteispäätöksellä.

On varmaan sopimatonta kuvitella presidentti Putinia samaan rooliin kuin Vjatseslav Molotov 1939. Mutta eihän sitä tiedä. Hänelle näyttää kelpaavan kaikki, mikä kirkastaa Venäjän kunniaa.  

Suostuuko presidentti Trump olemaan uusi Joachim von Ribbentrop? Vaikea arvata.  Tähän asti nähty viittaa siihen, että hänelle millään ei loppujen lopuksi ole niin kauhean paljon väliä. 

8 kommenttia:

  1. Trump on vaatinut eurooppalaisia osallistumaan paremmin Naton ylläpitokustannuksiin. Hän on liikemies ja esittää aivan oikeutetun vaatimuksen.

    Tausta selviää hyvin alla olevasta linkistä:

    http://nationalinterest.org/feature/americas-military-has-big-problem-its-dead-broke-18956?page=show

    Tulevaa puolustusministeriä ei käy kateeksi.

    Hänen lausuntonsa eilen oli kylläkin liittolaisille lohdullinen sinänsä. Liittoutumattomille hän ennusti ikävää tulevaisuutta.

    Oli Trump nyt millainen hyvänsä. Diplomatiassa ei ole tarkoituksenmukaista sanoa suhteita irti jo ennen virkaan astumista. Jos kutsu on käynyt presidenttitasolle, on heikkoa diplomatiaa olla osallistumatta.

    VastaaPoista
  2. "Jos kutsu on käynyt presidenttitasolle, on heikkoa diplomatiaa olla osallistumatta."

    Piti vielä lisäämäni:

    Varsinkin kun Putinia tavataan ehtimän tuosta.

    VastaaPoista
  3. Miten se Stalin aikoinaan Paasikivelle ja Tannerille syksyllä 1939 tokaisi: Näin on nyt, mutta kaikki tässä maailmassa voi muuttua. Ja kieltämättä, tällä hetkellä kukaan ei tiedä mitä tapahtuu, kun nämä kaksi veljestä irti pääsevät.

    Kyllä esittämäsi skenaario mahdollinen on. Toivottavasti ei todennäköinen. Mutta tavasta millä yksittäiset Euroopan valtiot ovat viime aikoina Venäjän ennakoimattomiin, itsevaltaisiin toimiin sekä Trumpin valehteluun ja arvaamattomuuteen reagoineet seuraukset huolettavat tai kauhistuttavat. Nyt kaikki ovat jo hyvää vauhtia varautumassa ja varustautumassa edessä olevaan Totuuden Hetkeen.

    VastaaPoista
  4. Heikoilla ovat Natoon kuulumattomat Venäjän naapurimaat sekä maat, joissa on jäätynyt konflikti päällä tai joita Venäjä lähiraja-alueellaan uhkaa. Nämä maat ovat Suomi, Ruotsi, Ukraina, Georgia ja Moldova.

    Suomi on nyt seurassa, johon se ei koskaan halunnut kuulua.

    Nato-maat mukaan lukien Baltian maat eivät ole heikoilla. Vaikka Trump olisi ne valmiit myymään, Yhdysvaltain senaatti ei siihen kuuna päivänä suostuisi. Se tietäisi Naton hajoamista ja siihen Yhdysvalloilla ei ole varaa. Toivottavasti puolustusministeri Mattisilla on suurta sanan valtaa Trumpiin.

    VastaaPoista
  5. Jos rajat olisivat samat kuin 1939 Pietariin nähden olisimmekin todella vaarassa.

    VastaaPoista
  6. Eikö Georgian ja Ukrainan tapauksissa nimenomaan ollut kyse puolustuksellisesta uhasta kun maat näyttivät olevan matkalla Naton jäseniksi. Kyse ei minusta ainakaan voinut olla siitä että Naton peloitteen suoja maille olisi vähentynyt. Olikos Suomessa silloin 1939, johon nykytilaa vertailet jo sopimus kauttakulusta Saksan kanssa, eli siis samanlainen puolustuksellinen uhka Venäjälle? Jotenkin minusta tuntuu, että sodat liittyvät enemmän suhteiden huonouteen kuin toisen osapuolen demoonisuuteen. Jos näin on vanha viisaus pätee yhä: Suomen on edelleen pysyttävä hyvissä väleissä naapureittensa kanssa eikä asettauduttava naapureilleen puolustukselliseksi turvauhaksi.

    VastaaPoista
  7. Entäpä jos molemmat herrat pragmaattisina johtajina sopivat että annetaan jokaisen valtion hoitaa omata asiansa eikä puututa niihin kumpikaan? Onko herra Tarkka ajatellut ollenkaan tällaista vaihtoehtoa? Neuvostoliitto ja Venäjä olisivat ottaneet Suomen moneen kertaan sotien jälkeen vaan eivät ottaneet. Sitävastoin he päästivät käytännössä kaikki ei-venäläiset osavaltiot itsenäistymään. Mitä Venäjä tekisi Suomella? Suomella ei ole mitään, Suomen strateginen asema on yhtä kuin nolla. Olisikohan parempi Venäjälle kuitenkin antaa Suomen olla Suomi ja samalla puskusrialuetta jos vaikka Nato sattuisi innostumaan Venäjän -reissusta Norjan/Ruotsin kautta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neuvostoliitto ei ottanut Suomea, koska tavisodassa, jatkosodan loppuvaiheessa ja vaaran vuosina se oli kokenut nahoissaan, että suomaliset puolustautuvat. Se ei päästänyt entisiä neuvostotasavaltoja itsenäistymään, vaan yritti estää, mutta ei pystynyt. Putinin ja Trumpin välisen kaupan sivutuotteena Venäjä voisi yrittää muodostaa Suomesta samanlaisen yya-vyöhykeen kuin Neuvostolitolla oli kylmän sodan aikana. Monet suomalaiset pitivät siitä kovasti. Eivät kaikki.

      Poista