Etelä-Suomen
Sanomat 6.4.2017
Yhdysvaltain kansa äänesti presidentikseen henkisesti
epävakaan mahtailijan, jolla ei ole alkeellistakaan käsitystä siitä, miten
hallinto toimii, eikä edes siitä, miten poliittisen johtajan kannattaisi käyttäytyä,
jos ajattelee johtavansa.
Yhdysvallat syntyi parisataa vuotta sitten uskonnollisesti
ja poliittisesti vainottujen suojasatamaksi. Nyt vääräuskoisista ja vainotuista
on tullut rienaavan pilkan kohde ja vapaata riistaa. Meluisa johtaja aikoo kruunata
suuruudenhullun omakuvansa rakentamalla muurin, kuten Itä-Saksan epätoivoiset
hölmöt puoli vuosisataa sitten.
Yhden viisauden profeetat kaappasivat haltuunsa Britannian
mielipideilmaston. He olivat keksineet, että kaikki ikävät asiat ovat Euroopan unionin
syytä. Ja sitten kun kansa äänesti brexitin, helppoheikit luikkivat pakoon ja
jättivät aiheuttamansa sotkun muiden siivottavaksi.
Britannia hurmautui ajatuksesta kulkea yksin, ja
törmäsi siihen, että silloin inhottujen maahanmuuttajien lisäksi myös ulkomailla
elävät britit ja Britanniassa asuvat ulkomaalaiset jäävät yksin. Samalla kun
Westminster vapautuu Bryselin ikeestä, se saattaa menettää Skotlannin, joka ehkä
voi olla itsenäinen, mutta olisi sitten vielä enemmän yksin kuin Englanti.
Populismi ei ole vain suosittu kansanhuvi. Sillä on
seurauksia.
x x x
Yhdysvaltain oikeuslaitos osoittaa, että perustuslaki
voittaa tviitin. Vanhan hallinnon ilmasto- ja terveyspolitiikka eivät
romahdakaan uuden presidentin pahantuulisuuden puuskahduksesta. Presidentin
puolue nousee kapinaan. Tiedustelu on ilmeisesti paljastanut presidentin Venäjää
liehitelleiden avustajien amatöörimäisen törmäilyn. Enää ei ehkä olla kaukana
siltä rajalta, jonka ylitys laukaisee presidentin viraltapanoprosessin. Silloin
presidentti voi pelastautua vain anomalla syytesuojaa varapresidentiltään ja
eroamaan kuin Richard Nixon aikoinaan.
Todellisuus alkaa vähitellen valjeta myös briteille.
Jos Skotlanti yrittää irrottautua Englannista, Euroopan unioni voi sulkea
ovensa uhkarohkealta separatistivaltiolta. Lontoon finanssibisnes valmistautuu jo
nyt vetäytymään unionin suojaan. Euroopan yhteismarkkinoilta putoamisen
merkitys paljastuu vasta kun se on totta.
Kaikki ovat uskovinaan piinan ratkeavan loitsumalla,
että brexit on brexit, mutta populismi ei voi tuottaa Britannialle muta kuin
loistavan eristyneisyyden. Miten suu sitten pannaan, jos entisen imperiumin
kuningatar menettää kruununsa viimeisetkin jalokivet, kuten Skotlannin ja
Gibraltarin. Jäljelle jää vain Englannin kokoinen Englanti.
x x x
Valon kajoa näkyy jo Euroopassa, joka oli joutumassa
pimeiden voimien valtaan. Hollannissa
raikulipopulismi sai tyytyä pelättyä pienempään voittoon. Saksalle rasistista
vaihtoehtoa tyrkyttävälle joukkiolle taitaa sittenkin olla vaihtoehto. Ranskan
presidentinvaaleissa voi taas käydä niin, että kansalliskiihkolla ylvästelyn
tie nousee pystyyn. Venäjällä muhii nuoren kansan uusi liike.
Suomessa tuntuu viriävän jonkinlainen
jo-riittää-henkinen vastaliike populismille. Evan uusin asenneraportti
osoittaa, että vielä vähän aikaa sitten yleinen niskojen nakkelu eurolle ja
unionille olisi väistymässä. Noin 60 prosenttia suomalaisista ei halua eroa EU:sta,
ei markan paluuta eikä Euroopan unionin hajoamista.
Se nyt vielä puuttuisi, että Nato-vihasta
aivokuollut Suomi irtautuisi ainoasta järjestökytköksestään Länsi-Eurooppaan. Brexitin
jälkeisellä Englannilla on sentään ihanteellinen maantieteellinen asema, vahva
kansantalous ja toimiva puolustus. Finexitin jälkeisellä Suomella olisi vain hirmuinen
maantiede, epävakaa kansantalous ja liittoutumattomuuteen rampautuva puolustus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti