Aina vaan Ahvenanmaa

Oli aika kummallinen kokemus seurata tänä iltana TV-ykkösen A-studiota Itämeren tilanteesta ja Suomen asemasta. Ulkoministeriön ja Maanpuolustuskorkeakoulun edustajat hehkuttivat virkavelvollisuuden pakosta Ahvenanmaan puolueettomuuden ja aseettomuuden autuaallisuutta. Sata vuotta vanhan sopimuksen kehumiseen saisi mielellään liittyä myös tieto sen keskeisestä sisällöstä.

 Sen seitsemännen artiklan toisessa kohdassa todetaan: ”Jos Ahvenanmaan saaria taikka niiden kautta Suomen mannermaata vastaan suunnattu äkillinen hyökkäys saattaisi vyöhykkeen puolueettomuuden vaaran, on Suomen ryhdyttävä vyöhykkeellä tarpeellisiin toimenpiteisiin hyökkääjän pysäyttämiseksi tai torjumiseksi. […] Suomen on heti ilmoitettava tämä neuvostolle.”

 

Näin tapahtui toisen maailmansodan aikana. Suomi miehitti oman maakuntansa ja asevoimin varmisti sen koskemattomuuden. Ahvenanmaa ei ollut aseeton eikä puolueeton. Genevessä ei vaan ollut puhelinnumeroa tai virastoa, josta olisi voitu saada kuittaus tämän Kansainliitolle lähetetyn ilmoituksen saapumisesta.

 

Suomen oikeus ja velvollisuus Ahvenanmaan aseelliseen puolustukseen ei perustu joidenkin muiden valtioiden tekemään hurskaaseen sopimukseen vaan siihen kansainoikeuden perusfaktaan, että suvereeni valtio puolustaa omaa valtioaluettaan. Ahvenanmaa kuuluu Suomen valtioalueeseen. Piste.