Suomen Sanomat 31.8.2023
Kansainvälisen sopimusoikeuden gurut ovat huolestuneet Ahvenanmaan asemaa pohtivasta keskustelusta. Menettääkö Suomi maineensa oikeusvaltiona, jos se yrittää mitätöidä Ahvenanmaan kansainvälistä asemaa määrittävät sopimukset?Nämä huolestuneet tahot ovat ohittaneet vaieten historiallisen ennakkotapauksen vuodelta 1990. Silloin presidentti Mauno Koivisto vapautti yksipuolisella Pax-tulkinnallaan Suomen niistä Pariisin rauhansopimuksen ja yya-sopimuksen artikloista, jotka loukkaavat Suomen suvereniteettia.
Koivistoon Pax-tulkinta ei ollut presidentin soolo. Hänen siitä käyttämänsä sanamuodot olivat peräisin puolustus- ja ulkoministeriöiden muistioista. Ne osoittivat, että Pariisin rauhansopimuksen ja yya-sopimuksen sotilaalliset artiklat eivät kansainvälisen sopimusoikeuden mukaan enää velvoita Suomea.
Koivisto totesi näiden artiklojen menettäneen merkityksensä, koska ne perustuivat ”olosuhteisiin, jotka eivät enää vallitse”, ja loukkaavat Suomen suvereniteettia.
Hänen sananvalintansa kuulosti kummalliselta, mutta se noudattaa kansainvälisen oikeuden keskeisiin sopimuksiin vuodesta 1969 lähtien kuuluvan Wienin yleissopimuksen 62. artiklaa. Sen mukaan valtioiden välisen sopimuksen asettamat velvoitteet menettävät merkityksensä, jos sen solmimiseen vaikuttaneet olosuhteet ovat ratkaisevalla tavalla muuttuneet.
Ovatko siis Ahvenanmaan aseettomuutta, puolueettomuutta ja Maarianhaminan konsulaatti koskeneita sopimuksia tehtäessä vallinneet olosuhteet edelleen olemassa, vai ovatko ne muuttuneet?
Kaikki Genevessä 1921 tehdyn Ahvenanmaa-sopimuksen allekirjoittajamaat kuuluvat Natoon sen jälkeen, kun Ruotsin jäsenyyssopimus on ratifioitu. Ahvenanmaa-sopimuksen syntyyn vaikuttaneet olosuhteet ovat muuttuneet sillä tavalla, että Itämeren rantavaltiot arvioivat alueensa turvallisuutta nyt toisin kuin sata vuotta sitten. Siksi Geneven sopimus ei voi rajoittaa nyt eikä tulevaisuudessa läntisen puolustusliiton toimintaa Suomen lounaissaaristossa.
Venäjän konsulaatti Maarianhaminassa perustuu Neuvostoliiton Suomelle 1940 sanelemaan asiakirjaan, jota Suomi vahvasti vastusti. Sen syntymisen vaikuttaneet olosuhteet ovat ratkaisevalla tavalla muuttuneet, sillä Kremlin silloista diktaattoria ja hänen johtamaansa valtiota ei enää ole, ja Suomi on Naton jäsen.
Genevessä tehty sopimus Ahvenanmaan aseettomuudesta ja puolueettomuudesta sekä Stalinin Suomelle sanelema konsulaattisopimus ovat menettänet merkityksensä. Kansainvälinen sopimusoikeus tukee vahvasti Suomessa virinnyttä ajatusta lopettaa näiden sopimusten asettamien velvoitteiden noudattaminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti