Ahvenanmaan kansaedustaja Mats Löfsröm osoitti 21.7.2021 Helsingin Sanomissa julkaistussa haastattelussa, että hän ei tunne kotimaakuntansa historiaa. Hän sanoi, että ensimmäinen Ahvenanmaan demilitarisointisopimus on vuodelta 1856.
Silloin Krimin sodan voittajat pakottivat Venäjän keisarin lupaamaan, että
Ahvenanmaata ei linnoiteta. Tähän liitetystä sopimustekstissä ei ole sanaakaan demilitarisoinnista.
Silti Ahvenanmaalla julkaistun tekstin toimittaja on merkinnyt virheellisesti sen
otsikoksi ”1856 DEMILITARISOINTISOPIMUS”. Sopimuksen alkuperäinen otsikko ja
tekstin pääosat ovat tässä:
xxxxxxxxx
RANSKAN, SUUR-BRITANNIAN JA VENÄJÄN
VÄLINEN, AHVENANMAAN SAARIA KOSKEVA SOPIMUS. TEHTY PARIISISSA 30 PÄIVÄNÄ
MAALISKUUTA 1856
Kaikkivaltiaan Jumalan nimessä.
Hänen Majesteettinsa Suur-Britannian ja
Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan Kuningatar,
Hänen Majesteettinsa Ranskalaisten keisari
ja
Hänen Majesteettinsa Kaikkien Venäläisten
Keisari,
jotka haluavat laajentaa heidän kesken
vallinneen ja niin onnellisesti palautetun, Itämaita koskevan yksimielisyyden
käsittämään myöskin Itämerta ja siten varmentaa yleisen rauhan edut, ovat
päättäneet tehdä sopimuksen ja tässä tarkoituksessa määränneet:
Hänen Majesteettinsa, Ranskalaisten
keisari. Kreivi Alexandre Colonna-
Walewski
(arvonimet), Paroni François Adolphe de Bourquennay (arvonimet),
Hänen Majesteettinsa Suur-Britannian ja
Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan Kuningatar, Paroni George William Frederic
Clarendon (arvonimet) ja Paroni Henry Richard Charles Cowley (arvonimet)
Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisari:
Kreivi Alexis Orloff (arvonimet),
Paroni Filip Brunnow (arvonimet),
Jotka vaihdettuaan oikeiksi ja päteviksi
havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista artikloista:
1 artikla.
Noudattaakseen Heidän Majesteettiensa
Suur-Britannian ja Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan Kuningattaren ja
Ranskalaisten Keisarin toivomusta, selittää Hänen Majesteettinsa kaikkien
Venäläisten Keisari, että Ahvenanmaan saaria ei linnoiteta ja ettei siellä tule
säilytettäväksi tai rakennettavaksi mitään sotilaallista tai merilaitosta.
2 artikla.
Tämä sopimus, joka on liitetty tänä
päivänä Pariisissa allekirjoitettuun yleiseen
sopimukseen, on ratifioitava, ja
ratifioimisasiakirjat ovat vaihdettavat neljän viikon kuluessa tai aikaisemmin,
mikäli mahdollista on. Tämän vakuudeksi ovat valtuutetut allekirjoittaneet sen
ja varustaneet sen sineteillään.
Tehty Pariisissa, Maaliskuun
kolmantenakymmentenä påivänä vuonna 1856.
xxxxxxxxx
Venäjä sotavoimat toimivat Ahvenanmaalla Suomen sodan 1809 päättäneen
Haminan rauhan hyväkymisen jälkeen ensimmäisen maailmansodan loppuun asti, yhtä
mittaa yli 100 vuoden ajan. Venäjä rakensi sinne 1830 luvulta lähtien Bomarsundin
linnoituksen, jonka Britannian ja Ranskan laivasto tuhosivat Krimin sodan aikana
1854. Venäjä alkoi 1906 uudelleen linnoittaa Ahvenanmaata, ja sai siihen luvan
Britannialta ja Ranskalta, jotka 50 vuotta aikaisemmin olivat vaatineet alueen linnoittamattomuutta.
Venäjän sotavoimat poistuivat Ahvenanmaalta 1918 Saksan merivoimien maihinnousun
jälkeen. Saksan ja Neuvosto-Venäjän välillä tehty Brest-Litovskin rauhansopimus
määräsi Ahvenanmaa linnoittein purkamisesta mahdollisimman nopeasti.
Geneven sopimus 1921 määräsi Ahvenanmaan demilitarisoinnista, muta toisen maailmansodan
aikana Suomen puolustusvoimien yksiköt olivat Ahvenanmaalla torjumassa sen
alueen koskemattomuuden loukkaukset. Suomalaiset aloittivat Ahvenanmaan
linnoittamisen, mutta Neuvostoliito esti sen.
Moskovan Kremlissä Suomelle 1940 saneltu asiakirja Maarianhaminaan
perustettavasta konsulaatista määräsi Ahvenanmaan aseettomaksi, mutta ei
puolueettomaksi. Sopimuksen toteutumista valvoi Neuvostoliiton sotilastiedustelu,
joka upseerit toimivat konsulaatista käsin. Sopimus on edelleen voimassa.
Nykyisellä Venäjän Maarianhaminan-konsulaatilla on oikeus pitää
palveluksessaan tiedustelu-upseereita, mutta heitä ei viime vuosina oli ollut
konsulaatin kirjoissa. Turun konsulaatti
johtaa heidän toimiaan koko Suomen lounaisen saariston alueella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti