HÄIRIKÖT LOUKKAAVAT NATOA

Etelä-Suomen Sanomat 2.3.2023

Vielä viime viikolla näytti mahdolliselta jopa sellainen kuperkeikka, että Naton häiriköt Erdogan ja Orban ilahduttaisivat yhdessä hyvää ystäväänsä Kremlissä, ja jättäisivät Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydet ratifioimatta. Putin yllyttää ja ainakin Orban tottelee.

Turkki voi olla eri asia. Sillä on poliittista profiilia enemmän kuin surkimuksen roolin ottaneella Unkarilla. Yhdysvallat luultavasti painostaa kulisseissa Turkkia Naton kulttuurin mukaiseen käytökseen. Sellainenkin yllätys voi tapahtua, että Erdogan huomioisi sivistyneesti pohjoisten demokratioiden avun maanjäristyskatastrofin uhreille. Erdogan voi päivän päätteeksi sittenkin hyväksyä Suomen Nato-jäsenyyden.

Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydet voivat asettua aikajanan eri kohdille. Siitä mahdollisuudesta on kehittynyt pohjoisille naapureille elämää suurempi ongelma, vaikka tuskin se paljon haittaisi elämän menoa. Käsi kädessä voidaan kulkea, vaikka askelten mitta ja tahti olisivat erilaiset.

Nato-Suomen ja jäsenyyttä odottavan Ruotsin yhteistyö olisi suunnilleen samanlainen viritys kuin oli liittoutumattomien pohjoismaiden kaksi vuosikymmentä kestänyt puolustusyhteistyön harjoittelu Nato-maiden kanssa. Sehän onnistui mainiosti

Riippumatta Natoon liittymisen ajoituksesta Ruotsin ja Suomen turvallisuusedut ovat yhteiset, vaikka eri syistä. Suomen turvallisuusongelmien painopiste on siirtynyt itärajalta Suomenlahdelle, Ahvenanmerelle ja Itämerelle. Ruotsi on pari sataa vuotta tuntenut Venäjän ja Neuvostoliiton vuorotellen painavan pistoolia kuningaskunnan ohimolle.

Jo 2010-luvulla Ruotsi ja Suomi kulkivat käsi kädessä, vaikka niiden poliittiset asennot olivat etäällä toisistaan. Puolueettomuudella poseeraavalla Ruotsilla oli kassakaapissaan Yhdysvaltain antamat turvallisuustakeet. Suomi vapautui tuskaisen hitaasti Lenin-kultin ja yya-sopimuksen virittämän suomettumisen taakasta.

Nyt Ruotsin ja Suomen uhkakuvat, politiikan tavoitteet ja asenteet ovat samansuuntaiset ja johtavat luonnostaan yhteiseen puolustukseen. Naton häiriköt yrittävät viivyttää liittokunnan turvatakuiden leviämistä koko pohjolaan. Silti johtavien Nato-maiden erillisillä sopimuksilla vahvistamat turvallisuustakuut avaavat Ruotsille ja Suomelle mahdollisuuden rakentaa etukenossa yhteistä puolustusta Naton kanssa. Viivytys harmittaa Ruotsia ja Suomea, mutta loukkaa Natoa. Sen pitää palauttaa jäsenkuntaansa järjestykseen.