TURKKILAINEN UMPISOLMU

 

ESS 9.6.2022

Turkin presidentti tuottaa ongelmia kuin liukuhihnalta. Hän on jo vuosia sitten rikkonut kohtuuden rajat ostamalla Venäjän hienostuneimpiin kuuluvan S400-ilmapuolustusjärjestelmän. Sen käyttö Naton ilmapuolustuksen rinnalla uhkaa puolustusliiton tietojärjestelmien turvallisuutta. Se on ristiriidassa Pohjois-Atlantin sopimuksessa kahdeksannen artiklan kanssa. Siinä jäsen sitoutuu ”oleman solmimatta kansainvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.”  

 Erdoganin asettamat esteet Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydelle rikkovat sopimuksen kolmannen artiklan velvoitetta ”ylläpitää ja kehittää omia ja yhteisiä valmiuksia vastustaa aseellista hyökkäystä”.  Erdoganin yritys kampittaa Naton laajeneminen estää puolustusliittoa parantamasta pohjoista rakennettaan ja puolustustehoaan. 

 Jos Nato ei reagoi Erdoganin sopimusrikkomuksiin, sekin rikkoisi puolustusliiton sääntöjä. Pohjois-Atlantin sopimus ei osoita menettelyä jäsenen erottamiseksi, joten on toimittava sopimuksen ulkopuolella, kuten Turkkikin. Nato voisi kuitata Turkin sopimusrikkomukset estämällä sen edustajien osallistuminen kaikkiin Naton toimintoihin ja siirtämällä toisaalle Turkissa olevat Naton tukikohdat ja ydinaseet.

                                            x                    x                    x

Turkin outo käytös näyttää kiusallisesti siltä, että Erdogan olisi luvannut tehdä pikkupalveluksen hyvälle kollegalleen Venäjällä pysäyttämällä kaikkien Nato-jäsenhakemusten käsittelyn. Jos näin on, käsissä on vielä järeämpi ongelma kuin Pohjos-Atlantin sopimuksen rikkomus. Naton jäsenmaan presidentti näyttää alistuvan Venäjän presidentin apuriksi. Mannerlaatat eivät vain liiku vaan murskautuvat.

 Ei tee mieli arvalla, mitä siitä voisi seurata valtioiden välisissä suhteissa. Suomelle Naton turvatakuiden ulkopuolelle jääminen olisi vakava paikka, mutta tähän ongelmaan on tarjolla ratkaisumalli.

 Jos käsittelyä odottavat jäsenhakemukset jäävät toistaiseksi jäähylle, johtavat Nato-maat voisivat antaa valtiosopimusten tasolla Ruotsille ja Suomelle samanlaiset lupaukset puolustusyhteistyöstä kuin Nato-sopimuksen viides artikla. Siis suunnilleen saman kuin nyt on sovittu harmaaksi ajaksi. Ruotsi ja Suomi olisivat ainakin vähän aikaa Naton ulkojäseniä.

 Se olisi Suomelle tuttu rakenne. Kun Suomi ei Neuvostoliiton vastustuksen takia voinut 1960-luvun alussa liittyä Eftaan, Efta liittyi Suomeen. Muodostettiin Fineftaksi nimetty himmeli. Erilaisten byrokraattisten kuvioiden kautta Suomi sai samat edut kuin suora Efta-jäsenyys olisi antanut. Se näytti hassulta, mutta toimi kohtuullisen hyvin, kunnes aukeni tie täysjäsenyyteen.