Etelä-Suomen Sanomat 3.2.2022
Nato-kansanäänestyksen kommentointi TV-ykkösen A-Talk-ohjelmassa 27.1.2022 osoitti kansanedustajien haluttomuuden ymmärtää omaa valtakirjaansa. He jos ketkä edustavat kansan mielipidettä. Heidän kytkeytymisensä oman puolueen järjestökenttään antaa mahdollisuuden kuulla väen ajatuksia ja välittää eduskunnassa kehittynyttä näkemystä ruohonjuuritasolle. Heidän toimensa tukena on perustuslain historiallinen määritelmä kansanedustajien vaalista ja tehtävästä.
Lymyäminen Nato-kansanäänestyksen selän taakse uhkaa tuhota demokratian kruununjalokiven. Valtiovalta kuuluu perustuslain mukaan Suomen kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Toinen A-Talk-keskustelun aiheuttaman kummastuksen kohde oli puheen rivien välissä kaiken aikaa näkyvä päähänpinttymä, että Nato-jäsenyysprojektin käynnistäminen olisi mahdollista vain silloin, kun olisi varmaa, että se voisi toteutua ilman Venäjän vihamielistä reaktiota.
Jos ärhentelyn pelosta lamautuminen estää Nato-optioksi sanotun kummajaisen toteutumisen, se tarkoittaa, että kiitos, ja hyvästi Natolle. Sellaista virhettä ei saa päästää tapahtumaan.
Nato-ratkaisu on sijoitettava siihen raamiin, että meillä on sellainen naapuri kuin on, ja Suomi tekee sellaiset turvallisuusratkaisut, jotka se arvioi tarvitsevansa. Kreml arvioi, mitä tämä merkitsee Venäjän edun kannalta, ja Suomi sietää sen rektion.
x x x
Venäjä on pannut hyvissä ajoin etukäteen perintään ison osan Suomen Nato-jäsenyyden hinnasta. Se on jo vuosikymmenet lisännyt vaihtelevien tilanteiden mukaisesti sotilaallista läsnäoloaan Suomen turvallisuusympäristössä.
Naapurin asevoimaa on aina ollut itärajan takana ja muualla lähialueella. Se ei poistuisi sieltä, vaikka Suomi luopuisi Nato-jäsenyyden tavoittelusta tai Nato vetäytyisi Itämereltä tai lopettaisi toimintansa.
Rajan takana oleva sotavoima ei sitä paitsi ole merkittävin Venäjän Suomeen kohdistama sotilaallinen uhka. Sen keskimatkan ja lyhyen kantaman ohjuksia on jo ajat sitten suunnattu kaiken varalta Suomen strategisiin kohteisiin, kuten muihinkin läntisen Euroopan sotilaallisesti tärkeisiin keskuksiin.
Venäjän nopean toiminnan erikoisjoukoilla on jo vuosikymmenet ollut valmius iskeä Suomessa, kuten kaikkialla muuallakin sen lähialueilla.
Tämä moniportainen sotilaallinen uhka on luotu kauan ennen kuin kukaan uskalsi edes unta nähdä Suomen Nato-jäsenyydestä. Tämä supervallan perusolemuksesta aiheutuva vaara ei haihdu mihinkään, vaikka Suomi luopuisi mahdollisuudestaan hakea Nato-jäsenyyttä.
Sen lisäksi, että Venäjä vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan lähialueilla, Suomen Nato-¬jäsenyyden loppuhintaan kuuluisi todennäköisesti myös diplomaattista ärhentelyä ja protestointia, ehkä myös taloudellisia sanktioita vähäksi aikaa. Se pitää sitten vaan kestää, vähän samalla tavalla kuin moni-toimihävittäjien sietämätöntä hintaa maksetaan niska kyyryssä nyt jo toiseen kertaan.
Turvallisuus maksaa sen, minkä se maksaa, ja se on vaan siedettävä. Siitä on tähän asti selvitty, ja nytkin selvitään, kunhan pidetään pää kylmänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti