Etelä-Suomen Sanomat 9.12.2021
Toivottavasti Suomessa ymmärretään Venäjän ylimmän johdon viime aikoina lähettämät viestit. Ne osoittavat, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vaikeuttaisi Venäjän Itämeren aluetta koskevien suunnitelmien toteutusta.
Presidentti Vladimir Putin on toistuvasti osoittanut haluavansa rajoittamattomat toimintamahdollisuudet Suomen ja Ruotsin alueilla. Tämä vahvistaa jo muutenkin kytevää epäluuloa Kremlin aikeita kohtaan. Tällainen esiintyminen lisää Nato-jäsenyyden kannatusta maissa, joissa se tähän asti ei ole ollut erityisen vahvaa.
Kremlin kassakaapeissa ei enää ole yya-sopimusta, jolla Neuvostoliitto aikoinaan kaappasi mahdollisuuden paimentaa Suomea. Kun sen ulkoministeriö yritti 1990 viime voimillaan pitää kiinni mahdollisuudestaan valvoa Suomen puolustusvoimien aseistuksen määrää ja laatua, Suomi ilmoitti yksipuolisesti pitävänsä yllä tarpeelliseksi arvioimaansa puolustusta. Jos Helsingissä päätetään Natoon hakeutumisesta, se on Suomen harkitseman puolustusratkaisun osa.
Mitä enemmän Venäjä vastustaa Pohjolan liittoutumattomien maiden Nato-jäsenyyttä, sitä selvemmin se osoittaa, kuinka luonnollista ja tarpeellista Suomelle olisi liittoutua länsimaiden kanssa. Se on ainoa johdonmukainen johtopäätös presidentti Putinin ja hänen lähipiirinsä viimeaikaisesta viestinnästä.
Jos Suomelle joskus tarjoutuu mahdollisuus neuvotella Nato-jäsenyydestä, puhekumppaneita ovat Naton järjestöjohdon edustajat ja tilanne etenee sen jäsenvaltioiden vahvistamien menettelytapojen mukaisesti.
x x x
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimus suomalaisten puolustusasenteista täsmensi mielenkiintoisesti Suomen tilannetta. Samaan aikaan kun Venäjä yrittää pelotella Natoa ottamaan etäisyyttä Ukrainasta, liittoutuminen Naton ja Yhdysvaltain kanssa on saanut Suomessa lisää kannatusta tähän asti vallalla olleen kiusaantuneen jahkailun jälkeen.
Presidentti Sauli Niinistö ei ole jättänyt pienintäkään epäselvyyttä Suomen asemasta. Hän on siteerannut painokkaasti hallituksen viime vuonna antaman ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja nyt eduskuntakäsittelyssä olevan puolustusselonteon määrittelyä liittoutumisen ja Nato-jäsenyyden asemasta Suomen turvallisuusajattelussa.
”Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkuma¬tilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansain¬välisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden. Yhteistyön kautta saavutetulla yhteensopivuudella varmistetaan, ettei mahdolliselle liittymiselle muodostu käytännön esteitä.”
Venäjällä ei ole sopimuksiin tai diplomaattiseen käytäntöön perustuvaa mahdollisuutta rajoittaa Suomen liikkumatilaa ja valintamahdollisuuksia. Jos se sitä yrittää, se on avaus avoimen voimapolitiikan suuntaan. Sellaisen aikeen osoittaminen lisää Suomen tarvetta vahvistaa puolustustaan liittoutumalla turvallisuusasioissa sanmielisten valtioiden kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti