PUOLUSTUSSELONTEON SANOMA

Etelä-Suomen Sanomat 16.9.2021

Syyskuun alussa julkistetussa puolustusselonteossa tärkeilevän virastoproosan joukkoon on pujahtanut teräviä luonnehdintoja nykyisestä tosimaailmasta. Sen koukeroisesta tekstistä virtaviivaistettu yhteenveto näyttää tällaiselta.

Venäjä pyrkii vahvistamaan asemaansa ja heikentämään lännen yhtenäisyyttä. Sen tavoitteena on etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne. Sotilaallinen voima säilyy keskeisenä Venäjän keinovalikoimassa. Sen käyttöön ja sillä uhkaamiseen on varauduttava. Venäjän toiminta Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa osoittaa, että sen sotilaallisen voiman käytön ja sillä painostamisen kynnys on madaltunut.

Selonteko kuvaa Yhdysvallat erilaiseksi supervallaksi. Sen tavoitteena on säilyttää asemansa johtavana suurvaltana. Samalla se toimii kumppanien ja liittolaisten kanssa yhteisten intressien pohjalta. Transatlanttisten suhteiden toimivuudella ja Yhdysvaltojen sitoutumisella Euroopan puolustukseen on merkittävä vaikutus maanosan turvallisuuteen.

Yhdysvallat varautuu Euroopan puolustukseen, mutta odottaa siltä nykyistä suurempaa vastuunkantoa. Se on lisännyt läsnäoloaan ja harjoitustoimintaansa Euroopassa ja investoinut infrastruktuurin kehittämiseen erityisesti Naton itäisissä jäsenmaissa. Naton ja Yhdysvaltojen läsnäolo Baltian maissa ja Puolassa on lisännyt Itämeren alueen vakautta.

Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Tämä korostaa kykyä riskien ennalta ehkäisyyn, ja tarvittaessa puolustautumiseen kaikissa operatiivisissa toimintaympäristöissä.

Merivoimien ja ilmavoimien pääkalustojen uusiminen 2020-luvulla on Suomen puolustuksen keskeisen tärkeä hanke. Se on käynnistetty lisärahoituksella niin että maavoimien ja puolustusjärjestelmän muiden osien kehittämistä voidaan jatkaa samanaikaisesti.

Nato on transatlanttista sekä eurooppalaista turvallisuutta ja vakautta edistävä toimija. Se tarjoaa Suomelle ja muille kumppanimaille mahdollisuuden molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön. Naton transatlanttinen elementti on tärkeä turvallisuustekijä myös sen jäsenyyden ulkopuolisille EU-mille.

x x x

Puolustusselonteko toistaa hallituksen ulko- ja turvallisuusselonteon avainkohdan: ”Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden […] hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden.” Tällä periaatteella on tehty kaikki Suomen sodanjälkeiset turvallisuusratkaisut.

Kylmän sodan puhjetessa yya-sopimuksen solmiminen 1948 oli reaaliajassa tehty johdonmukainen, vaikkakin kauhistuttava ratkaisu. Oli pakko huomioida kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset.

Euroopan nykyinen reaaliaikainen turvallisuusympäristö on kaikin tavoin erilainen kuin 1948. Nykyisessä ympäristössä Suomen länsieurooppalainen identiteetti ja puolustusprofiili avaavat sille mahdollisuuden toteuttaa kansallista valintamahdollisuuttaan hakeutumalla turvallisuusasioissa samanmielisten valtioiden muodostaman Naton jäseneksi 2020-luvulla.