Hulluiksi vuosiksi on nimetty muutamiakin kummallisia ajanjaksoja. Useimmat niistä olivat sentään pientä piperrystä verrattuna 80 vuotta sitten alkaneeseen vuoteen 1939. Se oli hulluista vuosista kaikkein hulluin, mutta alkutilanteessa kaikki tiesivät siitä yhtä vähän kuin me tiedämme nyt vuodesta 2019.
Tammikuuta
1939 oli kulunut vain viikko, kun Suomi ja Ruotsi päättivät linnoittaa
Ahvenanmaan. Kolme kuukautta myöhemmin Neuvostoliitto kielsi sen.
Huhtikuun
alussa suomalaiset torjuvat Stalinin Suomeen lähettämän neuvottelijan ehdotukset
rajajärjestelyistä ja turvatakuista. Hän oli jo toinen Suomessa torjuttu
salainen viestintuoja. Kuukausi sen jälkeen Stalin nimitti Vjatseslav Molotovin
Neuvostoliiton ulkoministeriksi. Kesäkuussa Kannaksen linnoitustyöt alkoivat
vapaaehtoisvoimin.
Elokuussa
pääministeri A. K. Cajander onnitteli Suomea, kun rahaa ei tuhlattu nopeasti
vanhentuvan sotakaluston hankintaan. Pari viikkoa sen jälkeen Saksa ja
Neuvostoliitto tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen ja sopivat salaisessa
lisäpöytäkirjassa etupiireistään Euroopassa.
Eikä viikkoakaan, kun ne alkoivat
jakaa saalista. Saksa hyökkäsi Puolaan ja Neuvostoliitto valtasi sille sovitun
lohkon itä-Puolasta. Siitä alkoi sota, jota nyt sanotaan toiseksi
maailmansodaksi.
Lokakuussa
Neuvostoliitto kutsui suomalaiset neuvottelemaan rajajärjestelyistä Leningradin
turvallisuuden varmistamiseksi. Marraskuun alussa Saksan propagandaministeri Joseph
Goebbels neuvoi suomalaisia joustavuuteen, ja lupasi, että palkkio tulisi
myöhemmin.
Viikko tämän jälkeen Stalin
totesi suomalaisten neuvotteluasenteen liian jyrkäksi, ja Moskovan neuvottelut
katkeavat. Seuraavana päivänä F. E. Sillanpää sai Nobelin
kirjallisuuspalkinnon.
Marraskuun
lopulla Molotov syytti suomalaisia Neuvostoliiton rajavyöhykkeellä olevaan Mainilan
kylään suunnatusta tykistötulituksesta. Kaksi päivää myöhemmin Neuvostoliitto
purki hyökkäämättömyyssopimuksen Suomen kanssa, seuraavana päivänä se katkaisi diplomaattisuhteet
ja sitä seuraavana hyökkäsi rajan yli.
Joulukuun
alkupäivinä neuvostojoukot alkoivat vallata rakenteilla ollutta
Mannerheim-puolustuslinjaa Kannaksella kolmisenkymmentä kilometriä rajan
koillispuolella. Joulukuun seitsemäntenä suomalaiset torjuvat Neuvostoliiton suurhyökkäyksen
Taipaleen lohkolla Laatokan länsirannalla.
Kuun lopussa suomalaiset pakottavat
neuvostojoukot vetäytymään satakunta kilometriä Kajaanin koillispuolella
sijaitsevalta Suomussalmelta. Siitä lähti kehittymään monivaiheinen Raatteen
tien mottitaistelu, jossa kohti länttä hyökännyt neuvostodivisioona tuhoutui
vuoden 1940 alkupäivinä.
x x x
Alkuvuonna
1939 suomalaiset, kuten kaikki muutkin eurooppalaiset luulivat elävänsä
normaalia aikaa ja yrittivät järjestellä turvallisuusasioitaan perinteisellä
diplomatialla. Elokuussa asemansa vahvaksi arvioineet diktaattorit muuttivat
pelin säännöt.
Stalin ja Hitler avasivat sodan portit ja jakoivan saaliin
varmuuden vuoksi etukäteen. Perinteisesti turvallisuusjärjestelyjen perusosana
pidetty hyökkäämättömyyssopimus muuttui tarkoittamaan vain sitä, että sopimuksen
vahvempi osapuoli sitoutui lykkäämään hyökkäystään toistaiseksi.
Vuosi
1939 oli aggressiivisen etupiiriajattelun läpimurto. Suomalaiset saivat
ensimmäisenä Euroopassa kokea, mitä se tarkoittaa käytännössä.
Aseelliselta
hyökkäykseltä ei voi suojautua muuten kuin puolustautumalla asein.
Aggressiivisen etupiiriajattelun jäänteet vuodelta 1939 tuntuvat vieläkin,
mutta niin tuntuu myös sen suomalaisiin jättämä muistijälki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti