torstai 31. toukokuuta 2018

Pikakommentti 31.5.2018: Yya-Suomen puolustautuminen Neuvostoliittoa vastaan


Puolustusvoimien juhlakirja paljastaa lopultakin löytyneeseen asiakirja-aineistoon perustuvat tiedot yya-Suomen varautumisesta puolustukseen myös siinä tapauksessa, että hyökkääjä olisi Neuvostoliitto. Se ei yllätä. Oletin tätä jo kirjoittaessani 2012 ilmestynyttä Karhun kainalossa-kirjaani. Ja oli minulla arvauksen tueksi yksi lähdeviitekin, tosin vain suullinen tieto. Kerron kirjan sivuilla 220-221, että Suomen puolustusopissa puhuttiin jo 1940-luvun lopulta lähtein 

”varautumisesta massiivista maahyökkäystä vastaan, ja sehän tarkoitti Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumista. On ilmeistä, ja ammatillisesti itse asiassa luontevaa, että Suomen sotilasjohto on miettinyt valmiiksi liikekannallepanon ja puolustussuunnitelman myös idästä tulevan hyökkäyksen varalle, mutta voi olla, että sellaisia kaavailuja ei edes pantu paperille. […] Ylimmän sotilasjohdon avaintehtävissä koko kylmän sodan ajan toiminut kenraali Ermei Kanninen on kuitenkin kertonut, että Neuvostoliiton hyökkäystä torjuvat keskityskäskyt valmisteltiin, mutta ei pantu paperille vaan painettiin visusti muistiin. Päävastuussa olleet kenraalit osasivat ne ulkoa vaikka unissaan. Alueellinen puolustusjärjestelmä oli poliittisesti nokkela. Siinä paikallinen komentaja velvoitettiin puolustamaan aina, jos joku hyökkäsi. Käskyyn ei tarvinnut muotoilla arkaluonteista arviota siitä, mistä hyökkäys voisi tulla.”

x x x x

Minulla on asiaan liittyvä toinenkin muistitieto, mutta ei enää lähdeviitettä sille. Jostakin olen lukenut, tai joku on kertonut, että kun alueelliseen puolustusjärjestelmään siirtymistä esiteltiin Kekkoselle, tämä olisi esittänyt täsmentävän kysymyksen. Suunnilleen näin: Tarkoittaako tämä sitä, että jos Kuopion sotilasläänin komentaja toteaa alueensa joutuneen hyökkäyksen kohteeksi, hän aloittaa käytössään olevalla voimalla puolustuksen itsenäisesti, vaikka ei saisi yhteyttä esimiehiinsä sotilaslääniä ylemmissä esikunnissa. Hänelle olisi vastattu, että kyllä, herra Presidentti. Ja Kekkonen olisi kuitannut: Tämä on hyvä.

Onko joku kuullut saman? Mistähän tuollainen juttu on lähtenyt liikkeelle?





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti