Pikakommentti 14.2.2019: Tiedustelun toimintakulttuuri

Fundamentalistit vaativat perustuslaillista kirkasotsaisuuta lainsäädännöltä, jonka pitäisi antaa Suomen tiedustelulle siltä tähän asti puuttuneet työkalut. Sen kansainvälisen toimintaympäristön keskeinen työmenetelmä on kieroilu, joka ei säikähdä, vaikka tiedustelu luiskahtaisi vakoilun ja sabotaasin puolelle.

Kannattaa varoa, että perustuslaillinen puhdasoppisuus ei jo etukäteen tylsistä niitä aseita, joilla Suomen tiedustelu saa puolustautua maan turvallisuutta uhkaavia epäystävällisiä toimijoita vastaan. 

Tulee mieleen sotasyyllisyysoikeudenkäynti, jota käsitelevä väitöskirjani tarkastettiin hyvin monta vuosikymmentä sitten. Siinä jouduttiin törkeästi loukkaamaan perustuslain kaikkein keskeisempiä säädöksiä Suomen pelastamiseksi vielä pahemmalta kohtalolta kuin se, mihin se oli jo joutunut.

Jos nyt vireillä olevan lakiuudistuksen jotkut tiedustelun kannalta tarpeelliset yksityiskohdat voisivat ehkä uhata joitakin perusoikeuksia, kysymys on luultavasti varsin pienistä oikeudenloukkauksista siihen verrattuna, mitä kaikkia menetelmiä kriisitilanteissa on jouduttu käyttämään.

Pelkkä perustuslaillinen oikeaoppisuus ei riitä pahojen aikeiden torjumiseen. Pitää ottaa huomioon myös se toimintakulttuuri, joka vallitsee tiedustelun työkentällä.