UKRAINALLA ON RASKAAN VALINNAN PAIKKA

6.7.2023 Etelä-Suomen Sanomat

Vladimir Putin ja Jevgeni Prigožin ovat kilpailijoita keskenään, ja molemmat pahassa pinteessä. Nyt on menossa sellainen kuurupiilo ja hämäysryöpytys, että mitä tahansa voi olla tekeillä.

Venäjän sodankäynti on ehkä tehostunut jonkin verran, mutta silti sen puolustus menestyy aika huonosti. Ukraina kärsii isoja tappioita, ja etenee kovin hitaasti. Jos rintamat juuttuvat loputtomaksi asemasodaksi, vanhat vihamiehet Putin ja Prigožin voivat taas tukeutua toisiinsa. Heitä yhdistää pakkomielle Ukrainan tuhoamisesta.

Ennen kuin Wagnerin verenhimoiset joukkiot aloittavat ryntäyksen, Ukrainalla on ehkä viimeinen hetki suostua rauhanneuvotteluun pelastaakseen sen, mikä on pelastettavissa. Ongelma voi syntyä siitä, että Venäjä lyö pöytään veret seisauttavan ennakkoehdon neuvottelulle. Se voi vaatia Krimin tunnustamista Venäjän valtioalueeksi.

Jos Putin ja Prigožin ovat yhdistämässä voimiaan, Ukrainalla on vaihtoehtoina joko täysi tuho tai suostuminen ennakkoehtoon. Sama dilemma oli Suomella kaksi kertaa toisen maailmansodan aikana, mutta Neuvostoliitolla ei sentään ollut ydinasetta, kuten Venäjällä nyt.

Vaikka Ukraina saisi takaisin Venäjän valtaamat itäiset maakuntansa, Krimin menetys olisi vähintään yhtä syvä järkytys Ukrainalle kuin oli Karjalan menetys aikoinaan Suomelle. Näiden alueiden kohtalot ovat samansuuntaiset silläkin tavalla, että Karjala oli osa Vanhaksi Suomeksi sanottua aluetta, jonka Ruotsi oli menettänyt Venäjälle 1700-luvulla. Krim on ollut Venäjä hallussa hyvin pitkään ennen, kun Neuvostoliitto liitti sen Ukrainaan vajaat seitsemän vuoisikymmentä sitten.

Tällaista on elämä sotaisan suurvallan naapurissa. Pienet maat joutuvat luopumaan korvaamattomista kulttuuriarvoista ja rakenteista pelastaakseen kansallisen olemassaolonsa. Suomi selvisi Karjalan menetyksestä ja melkein sadantuhannen kansalaisensa kuolemasta, ja kehittyi vuosikymenien mittaan hyvinvointivaltioksi, lopulta Euroopan Unionin ja Naton jäseneksi.

Ukrainalla on mahdollisuus toipua arvokkaan alueen menetyksestä ja sodan suunnattomista tuhoista nopeammin kuin Suomella aikanaan. Länsi näyttää jo nyt sitoutuneen tukemaan Ukrainan jälleenrakennusta yhtä vahvasti kuin sen puolustustaistelua, ja valmistautuu nopeuttamaan sen pääsyä Euroopan unioniin ja Natoon