TURKIN PITKÄ PYRKY EUROOPPAAN

13.10.2022 ESS

Turkin temppuilu Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydestä tuo mieleen Suomen ensimmäisen EU-neuvoston puheenjohtajuuskauden ja Tampereella järjestetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen lokakuussa 1999. Suomen päätavoitteisiin kuului avata Turkille mahdollisuus EU-jäsenyyteen.

Se oli pitkä projekti, jonka viimeistelyyn tarvittiin tiiviitä neuvotteluja Tampereella, EU-neuvoston puheenjohtajan kirje Turkin pääministerille sekä kokouksen nimeämien lähettiläiden pikakäynti Ankarassa.

Suomi yritti 1999 auttaa Turkkia pääsemään Euroopan unionin jäsenyysprosessiin, mutta turhaan. Tavoitteena oli varmistaa Euroopan unionin elinvoimaisuus tarjoamalla jäsenyyttä siihen kykeneville maille, joilla olisi myönteistä annettavaa unionille.

Samanlaiseen kansainvälisen järjestön tehon varmistamiseen pyrkii Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys 2022. Naton perustamissopimuksen kolmas artikla velvoittaa jäsenet tällaiseen toimintaan. Ruotsin ja Suomen jäsenyyden kampittaminen on ristiriidassa Naton perustamisasiakirjan kanssa. Tuntuisi kohtuulliselta, että Turkki korjaisi asentoaan tämän artiklan mukaiseksi.

Turkin asenne Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyteen on outo myös siksi, että se perustuu asioihin, jotka eivät kuulu Naton toimialaan. Jos joidenkin eurooppalaisten maiden terrorismin vastainen politiikka ei tyydytä Turkkia, sen kannattaisi hakea tilanteen korjausta Interpolin ja EU:n turvallisuus- ja oikeusorganisaatioiden kautta. Se ei vaan ole onnistunut edes käynnistämään jäsenyysneuvotteluja, siitä huolimatta, että Suomi on yrittänyt auttaa Turkkia reitille kohti Euroopan unionia.

Turkin pitäisi tukea Naton rakenteellista vahvistamista sen perustamissopimuksen mukaisesti. Kaikkien asianosaisten arvioiden mukaan Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys parantaisi puolustusliiton sotilaallista toimintakykyä. Ei lohduta ollenkaan se mahdollisuus, että Turkki armollisesti hyväksyisi Naton vahvistamisen Suomen jäsenyydellä, mutta jättäisi Ruotsin marginaaliin.

Suomen Nato-projektin keskeisiä elementtejä on se, että siinä mennään yhdessä Ruotsin kanssa. Tämän kytkennän murtamisyritys rikkoisi koko kuvion, ja sitä ei voi hyväksyä. Jos Turkki todella estää Ruotsin jäsenyyden, Suomen kannatta harkita marginaaliin jättäytymistä Ruotsin kanssa odottamaan. Erdogan ei ole ikuinen presidentti. Kyllä se siitä.

Ylimääräinen odottelutauko ei luultavasti olisi kovin suuri onnettomuus. Ruotsi ja Suomi ovat sopineet johtavien Nato-maiden kanssa väliaikaisista sitoumuksista, jotka antavat sotilaallista turvaa, kunnes liittokunnan kaikki jäsenet ovat ratifioineet kaikki vireillä ovat liittymissopimukset. Sen odotteluaikaa voidaan hyödyntää valmistautumalla sopeutumista Naton organisaatioon ja toimintoihin.