TURVALLISUUSPOLITIIKAN RYHTILIIKE

Etelä-Suomen Sanomat 3.3.2022

Ilman Naton turvatakuuta toimiva Venäjän rajanaapuri on vapaata riistaa Venäjällä valtaan päässeille pahuuden voimille. Vladimir Putinin toimet ja käytös osoittavat, että Kremlin käytävillä hyytää edelleen Stalinin ja Leninin synkeä henki.

Onneksi eduskuntapuolueet ovat reagoineet ja ryhdistäytyneet. Puolueiden johtajien velvollisuus on selvittää Nato-jäsenyyden kannatus omissa riveissään, ja rohkaista epäilijöitä näkemään, millaisen vaaraan Venäjän sotakiihkoilu on johtanut myös Suomen.

Suomessa pitää oppia tilanteen lukutaito. Mitä se oikein tarkoittaa, että sodan sytyttyä Euroopan sydämessä Nato kutsuu huippuluokan palaveriinsa liittokunnan ulkopuolelta Euroopan unionin, Ruotsin ja Suomen. Siinä on Suomelle mahdollisuuden ikkuna, jota ei saa päästää sulkeutumaan. Suomi tarvitsee Naton suojaa, ja Nato tarvitsee Suomen yhteistyötä Itämeren puolustuksessa.

Puoluejohtajien yhteisenä velvollisuutena on esittää presidentille Nato-jäsenyyden määrätietoista edistämistä ripeässä tahdissa. Heidän pitää huolehtia myös siitä, että poliittisen järjestökentän kaikilla tasoilla on ajantasaista faktatietoa siitä tilanteesta, johon olemme joutuneet.

X X X

Venäjän rektio olisi raju, jos Suomi nyt käynnistäisi Naton kanssa puolustusliiton jäsenyyteen tähtäävän MAP-menettelyn (Membership Action Plan). Se perustuu Pohjois-Atlantin sopimuksen 10. artiklassa olevaan määritelmään jäsenkelpoisuuden kriteereistä, jotka kaikki Suomi on täyttänyt ajat sitten.

Venäjä reaktio olisi nyt yhtä raju nyt kuin se olisi ollut viime kuussa, toissa vuonna tai Tarja Halosen presidenttikaudella. Ilmeisesti melko monelle suomalaiselle päällimmäisen reunaehdon mukaan Nato-jäsenyys voisi toteuta vain, jos on varmuus siitä, että Venäjä ei reagoi vihamielisesti. Jos tästä päähänpinttymästä pidetään kiinni, se on sitten kiitos ja hyvästi Natolle. Venäjä reaktio Suomen MAP-menettelyyn ja Nato-jäsenyyteen pitää vaan kestää.

Turvallisuus- ja puolustusselontekojen mukaan ”Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden.”

x x x

Onko siis tapahtunut kansainvälisen turvallisuusympäristön muutos? Jos tuntuu siltä, että ei ole, voimme iloisin mielin jatkaa mukavaa elämää.

Etelä-Suomen Sanomat 3.3.2022

Jos Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja presidentti Putinin brutaalit puheet tuntuvat turvallisuusympäristön muutokselta, hallituksen selonteko suorastaan velvoittaa hakeutumaan nopeasti Natoon.

Presidentti Sauli Niinistö on toistanut usein, että juuri nyt Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Se johtuu siitä, että 75 prosenttia Venäjän maavoimien vahvuudesta on keskitetty Ukrainan nujertamiseen.

Kaikkien suomalaisten pitäisi suostua hahmottamaan vähän nykyhetkeä avarampaa aikahorisonttia. Viime viikko osoitti, miten vaarallista on elää Venäjän rajanaapurina ilman Naton turvatakeita