Etelä-Suomen Sanomat 19.8.2021
Tiistai-iltana TV1 esitti hullun vuoden 1991 kaaosta kuvaavan sarjan ensimmäisen osan, jota johdatteli silloin pääministeriksi nimitetty Esko Aho. Hän teki sen muistelmateoksensa Mustien joutsenten vuosi (Otava 2020) rajausten ja tyylilajin mukaisesti. Siinä hänen kertoili monenlaisista mietteistään, jotka ohjasivat huomiota pois pääasiasta. Samanlainen vähän harhaileva esitystapa tuntuu vaivaavan myös TV-ohjelmaa.
Ensimmäisessä osassa päin näköä ryöppyää valtava määrä draamaa reaaliajassa seuranneiden ihmisten lausuntoja. Niissä oli paljon merkittäviä tiedonpätkiä, mutta niin tiiviissä tahdissa, että kuulija putoaa usein kyydistä. Toinen osa oli kovaa asiaa Venäjästä, mutta kuolettavan jähmeä ja monisanainen.
x x x
Hullu vuosi 1991 oli täysin poikkeuksellinen Suomen rauhanaikaisen turvallisuuspolitiikan historiassa. Sen uudet ilmiöt perustuivat presidentti Mauno Koiviston edellisvuonna esittämään tulkintaan Pariisin rauhansopimuksen Suomen itsenäisyyttä rajoittavista artikloista. Siitä Ahon esitys vaikeni.
Tämä Pax¬-tulkinnan mukaan Suomen asevarustelua ja Saksan-suhteita rajoittaneet rauhansopimuksen artiklat loukkasivat Suomen suvereniteettia. Lisäksi Koivisto totesi valtioneuvoston pöytäkirjaan antamassaan lausumassa yya-sopimuksen perustuneen 1948 vallinneisiin olosuhteisin, joita 1990 ei enää ollut.
Pax-tulkinta kumosi rauhansopimuksen ja yya:n sotilaallisten artiklojen Suomen suvereniteetille asettamat rajoitteet, ja palautti Suomen oikeuden yhteistyöhön valitsemiensa kumppanien kanssa. Enää ei tarvinnut pelätä naapurin pakkoapua, eikä konsultaation uhka ollut aina vaanimassa nurkan takana. Pax-tulkinta vaikutti useimpiin hulluna vuonna 1991 ja sen jälkeen tehtyihin isoihin asioihin.
Loppukesän 1991 vallankaappausyritys Moskovassa poisti Neuvostoliiton Suomen turvallisuuspolitiikan keskiöstä, muutama kuukausi ennen jättiläisdiktatuurin romahdusta.
Ahon antaman kuvauksen mukaan hullun vuoden lopulla Neuvostoliiton romahtaessa Venäjän kanssa tehty naapurisopimus kumosi yya-sopimuksen. Se oli kuitenkin menettänyt reaalipoliittisen merkityksensä jo 1990. Jo silloin Suomesta tuli samalla tavalla suvereeni valtio kuin muut Euroopan maat.
x x x
Aho vaikutti Koiviston rinnalla moneen näistä ratkaisuista. Tärkeimmät olivat Baltian kysymyksen ratkaisu 1991, ja myöhemmin Euroopan unioniin liittymisestä syntyneen pitkän kriisin purkaminen.
Aho osoitti melkoista siviilirohkeutta hullun vuoden jälkeen keskustan ratkaisevassa puoluekokouksessa, ja varmisti Suomen liittymisen Euroopan unioniin. Sitä voi sanoa valtiomiesteoksi.
Näissä tilanteissa Koivisto huomasi, että nuorella pääministerillä oli turvallisuuspoliittista näkemystä. Presidentti myöntää ihailleensa Ahon otteita eräissä EU-ongelman ratkaisuvaiheissa, ja kertoi ajatelleensa: ”Katos poikaa”.
Toivottavasi nämä tilanteet saavat painoa sarjan jatkossa. Ahon historiallinen vaikutus turvallisuuspolitiikkaan oli suurempi kuin hänen osuutensa laman kuvioissa. Vahinko vaan, että päivänpolitiikasta vetäydyttyään hänen uransa on johtanut turvallisuuspolitiikan kannalta oudoille vesille Venäjän pankkimaailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti