PARLAMENTAARISEN KÄYTÖKSEN KUMMAJAINEN

Etelä-Suomen Sanomat 27.5.2021

Eduskuntatyön sabotointi nokkelaksi tarkoitetulla ylipitkään puhumisella on kaiku poliittisen historian kauhukabinetista. Sen toistuminen tänä keväänä masensi. Onko vanhanaikaisesta öykkäröinnistä tulossa uusi maan tapa?

Mekein kolme vuosikymmentä sitten neuvoa antavan kansanäänestyksen selvä enemmistö kannatti Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa. Se ei lannistanut jäsenyyttä pitkään ja kiivaasti vastustanutta Paavo Väyrystä, joka oli keskustan entinen puheenjohtaja ja Esko Ahon hallituksen entinen ulkoministeri.

Väyrynen organisoi massiivisen puhetulvan viivyttääkseen EU:n jäsensopimuksen lopullista eduskuntakäsittelyä. Hän unelmoi, että vähän myöhemmin järjestettävä Ruotsin EU-kansanäänestys torjuisi jäsenyyden, ja se jollakin ihmeellisellä tavalla pakottaisi Suomen perumaan hallituksen ja kansan enemmistön päätökset unioniin liittymisestä.  

Väyrysen uuvutusstrategia toimi. Eduskunnan lopullinen päätös lykkääntyi yli Ruotsin kansanäänestyksen. Mutta hänen taktiikkansa petti. Ruotsin kansanäänestys hyväksyi EU-jäsenyyden, ja Suomen eduskunta päätti Suomen liittymisestä unioniin kansanäänestyksen ja hallituksen päätösten mukaisesti.  

Jäi näkemättä, miten Väyrynen olisi pakottanut eduskunnan purkamaan hallituksen ja kansanäänestyksen päätökset, jos naapurin kansanäänestys olisi päätynyt toisin kuin päätyi.

                                                             x                        x                    x

 

Perussuomalaisten tänä keväänä EU:n elvytyspaketista järjestämä puhemylly oli Väyrysen jarrutusmaratonin toisinto, paitsi että oli paljon lyhyempi ja sekä strategia että taktiikka pettivät. EU:n elvytyspaketti hyväksyttiin ajallaan ja sellaisenaan. Koko näytelmä oli säälittävä farssi, mutta sen sivutuotteena syntyi perustuslaillista kriisiä muistuttava parlamentaarisen käytöksen kummajainen.

 

Perussuomalaisten eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nostama kansanedustaja Juho Eerola toimi röyhkeästi eduskunnan puhemiehelle asetetun puolueettomuusvaatimuksen vastaisesti.     

Hän myönsi STT:n haastattelussa: ”Minun olisi ollut vaikea olla käyttämättä sellaista tilannetta hyväkseni, että olisin saanut estettyä tuon tukipaketin toteutumisen. […] olisin todennäköisesti hyvin nopeasti onnistunut sen mahdollisesti pöytäämään.”

Eerola hyllytettiin varapuhemiehen tehtävästä elpymispaketin käsittelyn ajaksi. Puhemies Anu Vehviläinen perusteli päätöstään STT:lle: ”On suuri riski, että hän ajattelee puhemiehen työtä enemmin perussuomalaisesta näkökulmasta kuin puolueettoman puhemiehen roolista.”

Eduskunnan puhemieskoroke on parlamentaarisen demokratian pyhin alttari. Hätäkellot alkavat kilkattaa, kun sille paikalle vastuulliseen tehtävään valittu ihminen osoittautuu poliittiselta moraaliltaan kypsymättömäksi. Vehviläisen päätös hänen syrjäyttämisestään elvytyspaketin käsittelystä oli perusteltu, mutta se ei riitä.

On ilmeisesti aika vaikea löytää eduskuntatyöskentelyä ohjaavaa säädöstä, joka määrittäisi arvokkaassa tehtävässä toimivaan kansanedustajan huonon käytöksen seuraamukset. Silti kansanedustajilla ei ole velvollisuutta alistua vaieten siihen, että puhemiehistöön on päätynyt kollega, joka ei näytä olevan hänelle osoitetun luottamuksen mittainen.