Etelä-Suomen Sanomat 13.5.2021
Ahvenanmaalaiset ovat päättäneet aloittaa kesäkuussa 2022 sata vuotta täyttävän itsehallintonsa juhlimisen vuoden verran etuajassa, ensi kuussa. Sille on selvät perusteet, mutta monta mutakin satavuotismuistoa olisi ollut tarjolla.
Suomen eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallintolain keväällä 1920. Se ei riittänyt ahvenanmaalaisille, mutta vaikutti voimakkaasti siihen, että Kansainliitto ratkaisi kesällä 1921 Suomen ja Ruotsin riidan Ahvenanmaasta Suomen hyväksi. Suomella olisi hyvät perusteet juhlia tätä satavuotismuistoa.
Ahvenanmaalaiset hyväksyivät itsehallinnon vasta kun Kansainliitossa oli lokakuussa 1921 tehty sopimus Ahvenanmaan aseettomuudesta ja puolueettomuudesta, ja Suomi oli täsmentänyt itsehallinnon. menettelyjä elokuussa 1922 hyväksytyllä lailla.
Vuoden 1922 säädöstä sanottiin takuulaiksi, vaikka Ahvenanmaa oli saanut Suomen eduskunnalta takuut itsehallinnolleen jo vuoden 1920 laissa. Vuoden 1922 laki märitteli itsehallinnon toimielimet ja niiden valtuudet. Sen virallinen nimike on ”Laki sisältävä eräitä Ahvenanmaan maakunnan väestöä koskevia säännöksiä”. Se ei säädä mitään takuista.
Ahvenanmaan itsehallinnon takuu kummitteli vielä vuoden vaihteessa 1949-1950 kun valmisteltiin itsehallintolain uudistusta. Taitavat ahvenanmaalaiset lobbarit onnistuivat ujuttamaan hallituksen esityksen lakiluonnokseen pykälän, joka vaati Suomen hallitusta hankkimaan Ahvenanmaan itsehallinnolle kansainväliset takuut heti sellaisen mahdollisuuden ilmetessä.
Tästä älähti Neuvostoliitto siksi, että kansainvälinen takuu olisi loukannut sen Maarianhaminassa toimivalle konsulaatille osoitettuja sotilaallisia oikeuksia. Ja Ruotsi taas älähti siksi, että Neuvostoliito oli hankkimassa niin hallitsevaa asemaa Ahvenanmaalla, että se olisi uhka Ruotsille. Alueen itsehallinto ei kiinnostanut kumpaakaan Suomen naapuria.
Uusi itsehallintolaki hyväksyttiin lokakuussa 1951. Siinä ei ollut takuupykälää.
x x x
Ahvenanmaan itsehallinnon juhliminen on hyvä valinta tarjolla olevien satavuotismuistojen joukosta. Ahvenanmaalaiset ovat mainostaneet usein myös alueensa aseettomuutta ja puolueettomuutta maailmanhistoriallisena saavutuksena. Näillä kahdella on se ero, että itsehallinto toimii. Aseettomuus- ja puolueettomuussopimus ei toimi.
Itsehallinto perustuu Suomen lainsäädäntöön, jota on noudatettu kaikki nämä vuosikymmenet. Unelma alueen aseettomuudesta ja puolueettomuudesta perustuu Kansainliiton johdatuksella tehtyyn sopimukseen, jonka tekijät ja takaajat ovat vaipuneet historian hämärään. Ahvenanmaa on menettänyt aseettomuutensa ja puolueettomuutensa aina kun Itämerellä on käyty sotaa tai eletty kriisin aikaa. Sopimus ei ole toiminut tarkoitetulla tavalla niissä tilanteissa, joita varten se tehtiin.
Kaiken kukkuraksiVenäjän Neuvostoliitolta perimän Maarianhaminan konsulaatin sotilaalliset erityisoikeudet ovat yhä voimassa. Sillä voi edelleen toteuttaa tämän kummajaisen syntyaikana syksyllä 1940 määriteltyä tehtävää, joka oli varmistaa Neuvostoliiton Ahvenanmaalle suunnittelemien maihinnousujen onnistuminen. Ahvenanmaan historia ei ole puolueeton eikä aseton.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti