BREXIT – KUKA EROAA JA MISTÄ

Etelä-Suomen Sanomat 8.1.2021

Mitä enemmän kertyy arvioita nyt toteutuvan Brexit-sopimuksen vaikutuksista, sitä ihmeellisemmältä kaikki näyttää.  Se tuntuu lähinnä säätelevän sitä, miten EU-säännöstö on kuitenkin otettava huomioon Britanniassa, joka eroaa unionista, mutta ei poistu Euroopasta. Paasikiven Stalinilta lainaama lausahdus pätee myös Brexitiin, maantieteelle emme voi mitään.

 

Ja voi käydä niinkin, että ainoa suuren luokan seuraus Brexitistä on Skotlannin yritys itsenäistyä. Mutta voisiko Scotexit olla Brexitin lopputulos?  Monen skotin mielessä ajatus näyttää varmaan yhtä ihanalta kuin alkuperäinen Brexit-hehkutus oli briteille. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että separatismin kanssa aatteellista asemasotaa käyvät Espanja ja Italia eivät hyväksy Britanniasta ulos loikkaavaa Skotlantia Euroopan unioniin. Scotexit voi olla samanlainen rampa ankka kuin Brexit.

 

Boris Johnsonin suurella saavutuksella on myös ruohonjuuritasolla kummallisia vaikutuksia, jotka muhivat jo nyt. Niiden seuraukset voivat kasaantua vähitellen isoksi ongelmaksi.

 

Vielä Lontoon Cityssä sinnittelevät kansanväliset rahoitusyritykset vetäytyvät turvaan unionin alueelle. Asiantuntija-ammattilaisten on hankittava toimilupa unionissa, ja heidän ulkomaalaiset kollegansa tarvitsevat luvan toimia Britanniassa. Yliopistojen monikansallinen opiskelija- ja tutkijayhteistyö joutuu kuristuskuurille. Euroopasta tulleiden pakolaisten palautus mantereelle hankaloituu. EU:n kalastajat jatkavat pyyntiä Britannian vesillä.

 

Brexitin sanottiin vapauttavan ulkomaankaupan, mutta brittiyritysten viennin kitka kasvaa monin tavoin. Britanniassa hyväksytyt tuotteet pääsevät EU-alueelle vasta kun ne on hyväksytty myös Brysselissä. Vastineeksi britit saavat päättää, mitkä EU-alueen tuotteet kelpaavat heidän markkinoilleen. Tuotteiden alkuperäselvityksiä selvittävä koneisto on herätettävä taas henkiin. Vanhanaikaisten rajamuodollisuuksien paluu Eurotunnelin molempiin päihin luo tuntemattoman tilanteen.

 

Brexitin erilaisten ilmenemismuotojen yhteisenä ytimenä on se, että Britannian aikomukset joutuvat pöydälle EU-säädösten viereen, ja jos Britannia ei sopeudu niihin, se joutuu peräytymään. Eihän siinä näin pitänyt käydä.

 

Monet yhteiskunnan perustoiminnot ovat vaarassa kotelouitua Britannian komeisiin kulisseihin. Kun nämä kuluttajahintoihin, tuotevalikoimiin ja yhtiskunnan eri toimintoihin säteilevät kitkatekijät ovat aikansa ruokkineen toisiaan, Britanniaan voi kehittyä uusi kansallisen itsetunnon kriisi.

 

Kaukana on se ihana näky, joka kansalle alun perin luvattiin ja johon kansan niukka enemmistö uskoi. Silloin ilmoitettiin, että Brexit lopettaa EU:n pomotuksen Britannian sisäisissä asioissa, mutta toisin kävi. Nyt Britanniaa alkaa pomottaa Boris Johnsonin hallituksen kansakunnalle antama joululahja, joka ruokkii byrokratiaa ja käpertää nurkkakuntaisuuteen.

 

Ensimmäinen vihje Brexitin jälkeisestä todellisuudesta on jo saatu. Johnsonilla ei ehkä olekaan voittajan sädekehää vaan tuntuu saavan pettyneen kansan kiukun niskaansa. Mielipidemittauksessa ei ole viitettä siitä, mikä puolue tai koalitio voisi hallita Brexitin toteutumisesta aiheutuvan sekasorron.