Eivät venäläiset ole sentään niin
hidasälyisiä, että reagoisivat Suomen omaksumaan puolustuspolitiikkaan vasta
sitten kun Montenegrokin on antanut Suomelle turvatakuun. Juuri tämän takia
Suomen liittyminen Natoon ei itse asiassa ole kovin iso asia Venäjälle. Se ei
muuttaisi Venäjän poliittisella tai sotilaallisella peruskartalla yhdenkään
palikan asentoa siitä, asennosta, jossa ne ovat olleet jo vuosikaudet.
Mutta
niin sievistelee myös presidentti Sauli Niinistö. Hän puhui presidenttiehdokkaana
paljon selvemmin kuin Frankfurter Allgemeine Zeitungille antamassaan haastattelussa.
Hän sanoi MTV3:n ehdokastentissä 14.12.2017: ”… maailma
muuttuu, ja tarve mahdollisesti jättää jäsenhakemus voi ilmetä”. Niinistö yksilöi kaksi tilannetta, joissa hän harkitsisi
tosimielessä Nato-jäsenyyttä. Ensimmäinen niistä oli Ruotsin liittyminen Natoon.
Toinen olisi se, jos venäläiset alkavat nähdä Suomen samanlaisina vihollisina
kuin Naton. Silloin ”olemme menettäneet mahdollisuuden pysyä kriisien ulkopuolella, ja
silloin ei ole mitään hävittävää. Silloin sitä (Nato-jäsenyttä) on vakavasti harkittava.”
(Helsingin Sanomat 4.1.2018, sivu A11)
Sellainen
tilanne on vallinnut jo vuosikaudet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti